Lapin Savukoskelle suunniteltavan kaivoksen alueelta on paljastunut huomattava harvinaisten maametallien varanto. Sokli voisi tuottaa jopa kymmenesosan vuosittaisesta maametallimäärästä, joka Euroopassa kuluu kestomagneettien valmistukseen.
Kestomagneetteja tarvitaan muun muassa sähköautoissa, tuulivoimaloiden turbiineissa, aurinkopaneeleissa, kulutuselektroniikan valmistuksessa ja puolustusteollisuudessa.
Soklin maametalliesiintymä löytyi Suomen Malmijalostus Oy:n juuri päättyneessä alustavassa analyysi- ja selvitystyössä, jossa kartoitettiin kuitenkin jo myös kaivostuotannon logistiikkaa.
Selvityksen mukaan osa toiminnoista voitaisiin sijoittaa kauemmas kaivoksesta. Tämä tarkoittaa, että louhittu malmi kuljetettaisiin maanalaista putkea pitkin rikastettavaksi muualle, esimerkiksi jonnekin Soklin ja Kemijärven väliselle alueelle.
”Tähtäämme ratkaisuun, jolla voidaan maksimoida kotimaisten mineraalien arvo mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla ja matalalla hiilijalanjäljellä”, kertoo kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino tiedotteessa.
”Kaikkea toimintaa ei ole välttämättä järkevää sijoittaa syrjäiselle kaivosalueelle pitkien liikenneyhteyksien päähän, vaan osa toiminnoista voidaan sijoittaa ympäristön, muiden elinkeinojen ja asukkaiden kannalta sopivampaan paikkaan.”
Globaalisti ainutlaatuinen mineraalipotentiaali
Ensimmäinen kokonaisvaltainen tarkastelu paljasti myös Soklin alueen täyden mineraalipotentiaalin, vaikka siitä onkin tutkittu vasta pieni osa. Suomen Malmijalostuksen mukaan potentiaali on joka tapauksessa maailmanlaatuisestikin ainutlaatuinen.
Nyt selvisi muun muassa fosfaatin määrä esiintymässä: ainetta on niin paljon, että se voisi kattaa yli 20 prosenttia Euroopan vuotuisesta fosfaattitarpeesta.
Lisäksi esiintymä sisältää rautaa, niobia, hafniumia, tantaalia, mangaania, vermikuliittia, zirkonia, kuparia, hopeaa ja uraania.
Suomen Malmijalostus pyrkii tekemään päätökset Sokli-hankkeen viemisestä jatkoselvitysvaiheeseen kuluvan vuoden aikana.
Jos alustavat tulokset vahvistuvat ja hanke päätetään toteuttaa, kaivoksen infrastruktuurin rakentaminen voisi käynnistyä 2030-luvun alkupuolella. Nykyisen tutkimustiedon perusteella louhittavaa riittäisi kymmeniksi vuosiksi.
Kaivosinvestoinnin arvo olisi noin 1–1,5 miljardia euroa.
Päivi Ikonen
(Kuva Suomen Malmijalostus) Euroopassa ei nykyisin tuoteta harvinaisia maametalleja juuri lainkaan, vaikka niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Savukosken Soklissa arvokkaita raaka-aineita olisi tarjolla merkittävä määrä.
Aiheesta aiemmin:
Kriittisiä alkuaineita etsitään nyt uusin keinoin – GTK johtaa EU-hanketta
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
