Hyödyllisiä raaka-aineita toivotaan löytyvän muun muassa Kemijärvellä sijaitsevalta Kärväsvaaran entiseltä kaivosalueelta. Kuva: Sanna Pyysing.

Pilottihanke etsii käyttökelpoisia raaka-aineita vanhoilta kaivannaisjätealueilta

Mahdollisesti hyödynnettävissä olevia raaka-aineita kartoitetaan tänä vuonna kahden entisen kaivosalueen kaivannaisjätteistä.

Pilottiprojekti on osa Pirkanmaan ely-keskuksen koordinoimaa Kajak-hanketta. Mukana pilotissa ovat myös Geologian tutkimuskeskus GTK, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy.

Vuodesta 2020 toteutettu Kajak-hanke selvittää suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristöriskejä ja pyrkii poistamaan niitä.

Vuoden 2024 alussa käynnistynyt pilotti puolestaan keskittyy siihen, kuinka Kajak-kohteiden vielä sisältämät arvoaineet voitaisiin tunnistaa ja ottaa käyttöön.

Alkuaineet hyötykäyttöön kehittyneen tekniikan myötä

Suomi ja koko Eurooppa tähtäävät kriittisten ja strategisten raaka-aineiden omavaraisuuden parantamiseen. Aineiden tarve on vihreän siirtymän myötä voimakkaassa kasvussa.

”Vanhojen kaivosten laajoilla sivukivi- ja rikastushiekka-alueilla voi olla erilaisia alkuaineita, jotka olisivat tekniikan kehittymisen myötä edelleen hyödynnettävissä”, taustoittaa neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

”Omavaraisuusasteen kasvattamisen lisäksi myös kiertotalousnäkökulmasta olisi hienoa, jos jätemateriaaleista saataisiin hyödynnettyä metalleja ja muita aineita tai jätemateriaalien käytöllä voitaisiin vähentää neitseellisten materiaalien hankintaa.”

Pirkanmaan ely-keskuksen asiantuntija Sanna Pyysing korostaa lopetettujen kaivosten ympäristö- ja terveysriskien kestävää hallintaa.

”Kaivannaisjätteiden uudelleenhyödyntämisellä olisi samalla mahdollista saada jätteiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ja määrät pienenemään.”

Suomessa parikymmentä kohdetta

Suomessa on yhteensä 19 isännätöntä käytöstä poistettua ja hylättyä kaivosta, joiden kaivannaisjätealueet vaativat vastuiden ja ympäristö- ja terveyshaittojen selvittämistä.

Ympäristöministeriön rahoitus on tähän mennessä mahdollistanut yhden kohteen kunnostamisen, neljän kohteen kartoittamisen ja seitsemän kohteen seurannan.

Lue myös:

EU tahtoo vauhdittaa kriittisten raaka-aineiden kiertoa, mutta velvoitteet puuttuvat yhä

Kultasieppari löytyi ”ei tiedolla, ei taidolla vaan tuurilla” – EU kirittää kriittisten raaka-aineiden kierrätystä

Kriittisiä alkuaineita etsitään nyt uusin keinoin – GTK johtaa EU-hanketta


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia