Tanskalainen Better Energy ryhtyy pystyttämään aurinkopuistoja Suomen käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille.
Ensimmäisen, kapasiteetiltaan noin 34 gigawatin puiston on määrä valmistua Heinolan Laviassuolle vuonna 2026.
Kaikkiaan yhtiöllä on suunnitteilla aurinkovoimaloita Suomeen yli 4 000 hehtaarin alalle. Ne tuottaisivat sähköä puolen miljoonan kotitalouden vuosikulutuksen verran.
Suomi pioneeriasemassa
Tulevaisuudessa negatiivista hiilitasetta tavoitteleva yhtiö valitsi Suomen-voimaloidensa sijoituspaikaksi entiset turvesuot, koska ne voidaan palauttaa hiilinieluiksi.
Avaus on yhtiölle uusi.
”Emme ole rakentaneet aurinkopuistoja kosteikoille missään muualla Euroopassa”, kertoo Better Energyn Suomen liiketoimintajohtaja Marcus Stenstrand.
Yhtiön pohjoiseen Eurooppaan jo toteuttamien aurinkovoimaloiden yhteinen kapasiteetti on reilut 1 600 megawattia. Määrä vastaa Olkiluoto 3:n sähkötehoa.
Kumppanina Biolan
Better Energyn Suomen-suunnitelmat mahdollistaa yhtiön solmima kumppanuus euralaisen lannoite- ja kasvualustavalmistajan Biolanin kanssa.
”Biolanin asiantuntemus ja pitkä kokemus siitä, miten soilla toimitaan, auttaa meitä suunnittelemaan monimuotoisia aurinkopuistoja”, Stenstrand sanoo.
Biolanin suoliiketoiminnan johtajan Janne Pitkäsen mukaan yhtiö on tehnyt vuosia tutkimusta, jossa etsitään keinoja rahkasammalen ja muun uusiutuvan biomassan kestävään käyttöön, käsittelyyn ja kasvattamiseen.
”Nyt voimme hyödyntää tätä tietoa myös aurinkovoimaloiden kehittämisessä hiilinieluiksi”, Pitkänen sanoo.
Kasvava biomassa sitoo hiiltä
Vanhat turpeennostoalueet voidaan palauttaa hiilinieluiksi vettämällä eli nostamalla veden taso takaisin lähelle turpeen pintaa. Tällöin sammalet ja muut suokasvit alkavat kasvaa uudestaan.
Samalla kun kasvava biomassa sitoo hiiltä, alueen monimuotoisuus lisääntyy.
”Kasvillisuus myös pidättää ravinteita ja humusta toimien luonnollisena suodattimena”, kuvailee Better Energyn johtava ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Leena Virkki.
Biolanin Pitkäsen mukaan aurinkopuistoalueet voivat tarjota mahdollisuuden myös rahkasammalen viljelyyn kasvualustoja varten.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Biolanin uusi laitos – ainutlaatuisia kuituja metsäteollisuuden sivuvirroista ja suobiomassasta
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
