Rajaliikenteen rajoittaminen ei ollut kovin tehokas keino koronan torjuntatoimissa vuonna 2020.
Tämä selviää tutkimuksesta, joka tarkastelee pandemian kulkemista Pohjoismaiden rajojen yli.
Maiden välisten tautitilanteiden erojen pitäisi olla tuntuvia ja rajaliikenteen vilkasta, jotta rajoitukset vähentäisivät viruksen leviämistä merkittävästi, osoittaa tutkimuksessa rakennettu mallinnus.
Jopa kesällä 2020, kun korona levisi Ruotsissa nopeasti, rajamatkustamisen kokonaisvaikutus tartuntamääriin Suomessa oli vähäinen.
”Omasta näkökulmastani rajojen sulkeminen ei ollut kovin hyvin perusteltua. Se tehtiin epävarmuuden vuoksi, koska maat eivät tienneet, mitä muutakaan tehdä”, sanoo professori Tapio Ala-Nissilä Aalto-yliopistosta.
”Koska sulkemisella on niin monia haitallisia vaikutuksia, mielestäni tulevaisuudessa tällaiset radikaalit toimenpiteet on harkittava erittäin tarkasti.”
Matemaattinen koneisto seuraavaa pandemiaa varten
Ainutlaatuista mallinnusta voidaan hyödyntää tulevissa pandemioissa. Mallin avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, mitkä matkustusrajoitukset ovat tarkoituksenmukaisia ja milloin.
Vaikka tutkimus koski vain Pohjoismaita, lajissaan ensimmäistä ennustemallia voidaan soveltaa myös muihin maihin.
”Keskeistä on, että kehitimme matemaattisen koneiston vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä rajatoimenpiteet ovat tarpeellisia ja milloin niitä tulisi soveltaa”, sanoo yliopistotutkija Mikhail Shubin Helsingin yliopistosta.
Malli osoittaa myös mielenkiintoisia eroja matkustajatyyppien välillä.
Työmatkalaiset, joiden arvioitiin viettävän kohdemaassa kerrallaan puoli päivää, levittivät mallin mukaan tartuntoja huomattavasti vähemmän kuin lomailijat, joiden koko tartuttava aika saattoi kulua kohdemaassa.
Rajoitus voi joskus olla perusteltu
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että rajoitusten vaikutukset pandemian etenemiseen ovat monimutkaisia.
Mallin pohjalta tehtävät johtopäätökset riippuvat myös näkökulmasta.
Vaikka ulkomaan liikenteen merkitys tartunnoille olisi absoluuttisissa määrin vähäinen, rajoitus voi silti olla perusteltua tilanteessa, jossa hallitus joka tapauksessa ryhtyy jonkinlaisiin toimiin.
”Mallin mukaan Ruotsista tulevilla matkustajilla oli kesällä 2020 yli kymmenkertainen riski kantaa covid-19:ää verrattuna kotimaiseen suomalaiseen väestöön”, kertoo apulaisprofessori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta.
”Joten jos ajattelee, mihin ja keihin rajoitusten tulisi kohdistua, näistä vaihtoehdoista järkevämpää on asettaa rajoituksia heille.”
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
