Oulun ja Helsingin yliopistojen tutkimusryhmät selvittävät maapallon magneettikentän heikkenemisten ja kääntymisten vaikutuksia nyky-yhteiskuntaamme.
Kahden miljoonan euron ERC-rahoituksen saaneet ryhmät ovat mukana kansainvälisessä Geracle-hankkeessa, jonka muut osallistujat ovat Saksan geotieteiden tutkimuskeskus ja Wienin luonnonvara- ja biotieteiden yliopisto.
Magneettikentän heikkenemisten ja kääntymisten seuraukset Maan ilmakehälle, ympäristölle ja eliöstölle saattavat olla dramaattisia. Ilmiöillä on saattanut olla suuri merkitys oloissa, joissa elämä on kehittynyt.
Erityisen vakavia vaikutukset voivat kuitenkin olla modernille teknologiayhteiskunnalle.
Kuinka käy revontulille?
Oulun yliopiston ryhmä mallintaa Geracle-projektissa Maan magneettikentän epätavallisia tiloja ja säteily-ympäristöä.
”Selvitämme, millainen on säteilykuvio maanläheisessä avaruudessa, ja miten se vaikuttaisi teknologiseen yhteiskuntaamme”, kertoo ryhmää johtava professori Ilya Usoskin.
”Olisiko esimerkiksi revontulia, ja missä ne sijaitsisivat magneettikentän kääntymisten aikana?”
Helsingin yliopiston professorin Emilia Kilpuan mukaan Auringon aktiivisuus saattaa Maan magneettikentän kääntymisten aikana vaihdella hyvin hiljaisista äärimmäisen aktiivisiin jaksoihin.
”Nämä vaihtelut täytyy ottaa huomioon, jotta magneettikentän muutoksien vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida.”
Tutkimushyötyjä monelle tieteenalalle
Geracle-projektissa tarkastellaan Aurinko–Maa-systeemiä kokonaisvaltaisesti ja yhdistämällä erilaisia malleja. Tutkimuksen uskotaan tuottavan tärkeää tietoa myös muille aloille.
”Hankkeen tuloksilla on vaikutuksia myös muihin tieteenaloihin, kuten planeettojen ja eksoplaneettojen tutkimukseen tai evoluutiobiologiaan”, Ilya Usoskin sanoo.
Lisäksi tuloksilla voidaan tukea teknologista kehitystä avaruuteen ja satelliitteihin pohjaavassa viestinnässä ja navigoinnissa.
Suojaa säteilyltä ja auringonpurkauksilta
Magneettikenttä suojaa maapalloa haitalliselta avaruussäteilyltä ja auringonpurkauksilta. Joskus kenttä voi kokonaan kääntyä, eli magneettinen pohjoisnapa ja etelänapa vaihtavat paikkaa.
Yksi viimeisimmistä vaihteluista tapahtui noin 41 000 vuotta sitten, jolloin magneettikenttä kääntyi päinvastaiseksi vain 200 vuodessa.
Käännöksen aikana kentän voimakkuus heikkeni viiteen prosenttiin nykyisestä. 400 vuoden kuluttua navat vaihtoivat paikkansa takaisin.
Lue myös:
Kun maan magneettikenttä heikentyy, aurinkopurkaukset voivat uhata otsonikerrosta ja dna:ta
Lapin puiden vuosirenkaista paljastui jälki modernin ajan suurimmasta aurinkomyrskystä
Suomalainen työkalu antaa ennakkovaroituksen aurinkomyrskystä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
