Isonkyrön Levänluhdan salaperäiseen vesihautaan haudatuilla rautakauden vainajilla on saamelaisia juuria. Tutkituista vainajista kolmen dna on lähellä nykysaamelaisten dna:ta, paljastaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Muinais-dna:n analyysiin perustuvat tulokset ovat ensimmäinen fyysinen todiste saamelaisasutuksesta näin eteläisessä Suomessa.
Aiemmin saamelaisten asumisesta maan eteläosissa ovat kertoneet vain kielitieteelliset faktat, kuten saamenkielinen nimistö.
Levänluhdan lähteeseen vuosina 500–700 haudatut saamelaistaustaiset ihmiset kasvoivat kuitenkin itse Pohjanmaalla. Tämä selvisi, kun heidän hampaistaan tehtiin strontium-isotooppianalyysi.
Hammaskiilteen isotooppianalyysi kertoo lähiympäristön maaperästä ja ravinnosta.
Lähdehaudan ihmiset eivät silti kaikki ole saamelaista alkuperää. Nyt tutkituista vainajista yksi muistutti genomiltaan nykyajan skandinaaveja.
Tämän päivän eteläpohjalaisten perimä on sekoitus itäistä uralilaista ja läntistä skandinaaviperimää.
Helsinkiläisryhmä raportoi havainnoistaan Nature-lehdessä. Tulokset ovat osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitettiin Siperian asuttamista ja väestöhistoriaa muinaisten, 600–31 000 vuotta vanhojen ihmisluiden avulla.
Levänluhtaan haudattiin 300-luvulta alkaen noin sata ihmistä, pääasiassa naisia. Heidän jäänteistään on tutkittu vasta pieni osa. Vesihaudasta on löytynyt myös pronssikauden esineistöä, kuten koruja.
(Kuva: Anna Wessman) Levänluhdan lähde kätkee vielä monta salaisuutta. Tutkijat eivät tiedä esimerkiksi sitä, miksi vainajat on haudattu poikkeuksellisesti veteen ja kauas asutuksesta.
