Guss Mattsson oli lahjakas kemisti ja tutkija mutta myös valtiopäivämies, tiedetoimittaja, kirjailija, pakinoitsija ja pilapiirtäjä.
Suomenruotsalaisen Gustaf ”Guss” Mattssonin (1873–1914) muisto on säilynyt elävänä lähinnä Suomen ruotsinkielisten keskuudessa.
Hämmästyttävän monipuolinen mies ansaitsee kuitenkin paikan koko kansakunnan kaapin päällä.
Jälkikäteen katsottuna Guss Mattsson antoi merkittävimmän panoksensa maamme kemianteollisuudelle, tarkemmin mäntyöljyn teolliselle tuotannolle, tosin mutkan kautta.
Mattsson toimi Polyteknillisen opiston kemian opettajana, kun hän antoi opiskelija Alfons Hellströmille lopputyön aiheeksi katajan pihkan ainesosien tutkimisen.
Hellström onnistui tislaamaan katajasta öljyä, josta löytyi uusia, kiinnostavia yhdisteitä. Päästyään töihin Enso-Gutzeitiin insinööri kehitti tyhjötislausmenetelmän, joka muodosti perustan Suomen mäntyöljyteollisuudelle.
Mäntyöljystä jatkojalostettu mäntysuopa tuli sittemmin tutuksi koko kansalle ja nousi ikoniseksi suomalaistuotteeksi.
Avasi tieteen saavutuksia suurelle yleisölle
Mattssonin oman tutkijanuran tärkeimpiä etappeja oli hänen väitöstyönsä, jossa hän todisti lopullisesti pyreenin rakenteen kolmen synteesin avulla.
Tutkimuksen ja opetustyön ohessa Mattssonia kiinnosti erityisesti tieteen popularisointi, jossa kemisti toimi suomalaisena uranuurtajana. Muita tiedetoimittajia ei maassa tuohon aikaan käytännössä ollut.
Mattsson sen sijaan kirjoitti innokkaasti yleistajuisia juttuja sekä kemiasta että fysiikasta, geologiasta, tähtitieteestä ja tekniikan kehityksestä, joskus biologiastakin. Laajasti oppineella luonnontieteilijällä oli myös hyvä humanistinen tietämys.
(Kuvassa) Guss Mattsson laboratoriossa. Vain 41-vuotiaaksi elänyt kemisti oli syvällisesti sivistynyt renessanssi-ihminen.
