Tulevaisuudessa erilaisia kemiallisia yhdisteitä voidaan hyödyntää uudenlaisina keinotekoisina viestimolekyyleina.
Bristolin yliopiston professori Jonathan Clayden kertoo Jyväskylän nanotiedepäivillä, kuinka molekyylit saadaan laskostumaan tiettyyn muotoon ja miten tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristöön reagoivissa nanokytkimissä.
”Rakennamme yksinkertaisia versioita luonnon käyttämistä viestintäjärjestelmistä”, kuvailee ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva Clayden.
”Kun ymmärrämme, miten luonnolliset rakenteet toimivat, voimme hyödyntää niitä kytkiminä keinotekoisissa nanolaitteissa.”
Kansainvälinen nanotieteen ja -teknologian konferenssi Nanoscience Days pidetään tänä vuonna 8.–9. lokakuuta. Tapahtuma kokoaa Jyväskylään yli 250 kemian, fysiikan ja biologian nanotutkijaa.
Kalataudin kimppuun crispr-muistin avulla
Yksi pääpuhujista on Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg. Hänen nanobiologinen tutkimuksensa keskittyy bakteereja tuhoaviin viruksiin eli faageihin.
Sundbergin ryhmä selvittää, miten viljelykaloille yleisesti ihotulehduksia aiheuttava flavobakteeri puolustautuu sitä infektoivia faageja vastaan. Tutkimuksen ytimenä on bakteerin perimän crispr-muisti.
Sundbergin tavoitteena on kehittää viruksista hoitokeino mittavia tuotantotappiota aiheuttavaan kalatautiin. Ryhmä on jo saanut lupaavia tuloksia, kun kalojen pintalimaan on tartutettu faageja ennen kuin tauti ehtii iskeä.
Naturen toimittaja neuvoo tutkimusartikkelin kirjoittajia
Tapahtuma pureutuu myös tieteellisen tiedon julkaisemiseen. Jyväskylään saapuu nanotieteeseen erikoistunut toimittaja Ariane Vartanian vaikutusvaltaisesta Nature Communications -julkaisusta.
Kokenut toimittaja on luvannut antaa tutkijoille konkreettisia neuvoja siitä, millaisin keinoin tutkimustuloksista jalostuu artikkeli, joka hyväksytään tiedelehden palstoille.
Jyväskylän tämänvuotiset nanotiedepäivät ovat jo viidennettoista. Tällä kertaa valokeilassa ovat myös nuoret tutkijat, jotka pääsevät esittelemään tutkimustaan tiiviissä esityksissään.
(Kuva: Jyväskylän yliopisto) ”Vuoden 2019 nanopäiville on tulossa tieteen kärkiesiintyjiä”, kertovat järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen ja Nanotiedekeskuksen tutkimuskoordinaattori Heli Lehtivuori.
