Millainen on uusien lyhytkortisten hybridirukiiden satotaso ja kuinka uudet lajikkeet sopeutuisivat Suomeen?
Sitä selvitetään hiljattain käynnistyneessä eurooppalaisessa Rye-Sus-tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Boreal Kasvinjalostus Oy.
Hankkeessa tavoitellaan nykyisiä hybridilajikkeita parempaa sadontuottokykyä, viljelyvarmuutta vaihtelevissa ilmasto-oloissa sekä pienempää torajyvätartunnan riskiä.
Vaikka rukiin rooli vehnään ja ohraan verrattuna on maailmanlaajuisesti pieni, ruis on Suomelle ja muille pohjoisille alueille tärkeä viljelykasvi.
Rukiin syvälle yltävä juuristo tekee viljasta kuivuudenkestävän, mutta sen pitkä korsi on altis lakoontumiselle.
Lyhyt korsi lisäisi rukiin viljelyvarmuutta ja vähentäisi esimerkiksi kasvunsäädekäsittelyjen tarvetta.
Lyhyen korren saa aikaan kääpiögeeni
Lyhyen korren taustalla on kääpiögeeni Ddw1. Geenin tuntemusta on aiemmin hyödynnetty vehnän jalostuksessa, mutta hybridirukiin jalostuksessa se on uusi työkalu.
Luken kasvigenetiikkaryhmän erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen paneutui geeniin jo osana väitöskirjaansa, jonka hän teki Jyväskylän yliopistossa. Hän on tyytyväinen siitä, että työn tulokset siirtyvät nyt käytäntöön.
”Olemme mukana myös pakkasenkestävyyteen liittyvässä tutkimuksessa, havainnoimme peltokokeita ja tarkkailemme jyvän laatua”, Tenhola-Roininen kertoo.
