Kemistit taistelivat talvisodassa maansa puolesta siinä missä muutkin kansalaiset. Aseenaan heillä oli erityisosaaminen, joka usein teki heidän toimistaan visusti salattuja.
Iso osa kemistien sota-ajan ponnisteluista on siksi yhä arvailujen varassa.
Jotakin sentään tiedetään.
Helsingistä evakkoon lähteneessä Puolustusvoimien kemiallisessa laboratoriossa kehitettiin ja valmistettiin kuumeisesti kolmessa vuorossa räjähteitä ja muita tarvikkeita etulinjaa ja kaukopartioita varten.
Laboratoriossa improvisoitiin muun muassa panssarimiina, joka syntyi kaliumkloraatista ja öljyseoksesta.
Kemistit ideoivat myös erilaisia sytytysnesteitä liekinheittimiä varten ja hioivat vanhan aseen polttopullon kuuluisaksi Molotovin cocktailiksi.
Lisäksi piti keksiä, kuinka turvata kriittisten ajoneuvojen polttoaineen ja voiteluöljyjen saanti, kun tuontihanat menivät kiinni.
Lue koko juttu kemistien salaisesta sodankäynnistä täältä.
(Kuvassa) Talvisota muistetaan korkeista hangista ja tulipalopakkasista. Hiihtotaito oli suomalaisten partiomiesten etu. SA-kuva
Lue myös Päätoimittajalta: Meidän vuoromme kertoa
Lisää aiheesta: Ruotsalainen lääkäri ikuisti talvisodan väreissä
Kemia-lehti kerää lukijoiden sotamuistoja sekä perimätietoa ja kertomuksia viime sodista (1939–1945). Tutustu keräyksen satoon:
Yrjö Mälkki: Talvisota koulupojan silmin
Kari Soininen: Päämajan kemisti kehitti sensuurimusteita
Leif Lindberg: Sellutehtaasta rintamalle
Bruno Lönnberg: Sotalapsena Tanskassa
Bruno Lönnberg: Min tid som krigsbarn i Danmark
Ilkka Pollari: Lisää ruutia!