Viljelijät ovat ottaneet merkittävän roolin Itämeren suojelussa levittämällä pelloilleen maanparannuskipsiä, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskus.
Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen vesiensuojelutoimenpide, johon on lähtenyt mukaan jo yli 2 000 viljelijää.
Kun kuluvan vuoden haku peltojen kipsikäsittelyyn avattiin, heti ensimmäisenä päivänä saapui kymmeniä uusia hakemuksia.
Ely-keskuksen Kipsi-hanke kohdentaa kipsin levittämisen alueille, joilla maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöihin on suurta.
Kipsi estää lannoitteena käytettävän fosforin huuhtoutumista Itämereen.
Ely-keskuksen hankkeeseen osallistuvat myös MTK ja alan neuvontajärjestöt.
Tehokas vaikutus alkaa heti
Hankealueen viljelijät ovat voineet hakea ilmaista kipsikäsittelyä pelloilleen viiden vuoden ajan.
Pellon kipsikäsittely tehdään maan muokkaamisen yhteydessä joko keväällä tai syksyllä. Kipsi tulee viljelijälle avaimet käteen -palveluna.
Tutkimusten perusteella liukoisen ja hiukkasmaisen fosforin sekä maa-aineksen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee peltojen kipsikäsittelyllä tehokkaasti, ja vaikutus alkaa heti.
Vuosina 2020–2024 kipsiä levitettiin 67 500 hehtaarille yhteensä 270 000 tonnia. Itämereen päätyviä fosforipäästöjä karsittiin näin 110 000 kiloa.
Aiheesta aiemmin:
Peltojen kipsikampanja innoitti viljelijät vesienhoitotalkoisiin
Lue myös:
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
