Sotavuosien myrkytyskuoleman takaa paljastui tutkimuksissa usein unilääke. Varsinaisia huumeita vainajien näytteistä alkoi löytyä lähinnä vasta sotien jälkeen.
Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuori tarkastelee kolmiosaisessa kirjoitussarjassaan Valtion oikeuskemiallisen laboratorion toimintaa vuosina 1938–1946.
Sarjan toinen osa käsittelee kemiallista myrkkytutkimusta ja lääkeainelöydöksiä.
Kuolemansyyn tutkimuksen yhteydessä tehdyistä myrkkyanalyyseista sotavuosina ei ennen tätä sarjaa ole julkaistu tietoja.
Myös Vuoren esittelemät tulokset kertovat löydöksistä eivätkä sellaisenaan tarkoita myrkytystä kuolinsyynä.
Myrkytyskuolemien todellisen määrän selvittäminen vaatisi hänen mukaansa laajaa sota-ajan kuolintodistusten läpikäyntiä.
Kuten Valtion oikeuskemiallisen laboratorion sotavuosien johtaja Reino Hämäläinen myrkytyskuolemista jo vuonna 1929 kirjoitti:
”Suuri joukko niitä jää ilmitulematta ja toiseksi useassa tapauksessa voidaan jo ruumiinavauksessa joltisenkin varmasti todeta muutamat myrkyt, kuten useat syövyttävät aineet (hapot, emäkset) tai hajultaan karakteristiset aineet (karboli, alkoholi, syaani ym.), joten ne eivät useinkaan joudu kemiallisen tutkimuksen alaiseksi.”
Morfiini oli naisten aine
Löydöksiä tarkastelleen Vuoren huomio kiinnittyy unilääkkeiden yleisyyteen ja erityisesti barbituraattiryhmän lääkeaineiden suureen osuuteen.
Yksittäisistä barbituraattiryhmän lääkeaineista veronaali oli yleisin löydös sekä miesten että naisten ryhmissä.
Naisten näytteissä yleisesti esiintyvä kiniini on kuumelääke, mutta sitä on yritetty käyttää myös sikiön lähdettämiseen. Tähän tarkoitukseen tarvittava kiniinin annos on kuitenkin niin suuri, että myös äiti on vaarassa kuolla myrkytykseen.
Varsinaisia huumausaineita löytyi Vuoren mukaan useimmin välirauhan ja vasta sotien jälkeisen rauhan aikana. Havainto koskee erityisesti heroiinia.
Heroiinilöydökset olivat yhtä yleisiä sekä naisten että miesten näytteissä.
Positiivisiksi osoittautuneissa tapauksissa henkilöiden ammatit vaihtelevat tarjoilijattaresta ja myyjättärestä seppään ja hovioikeuden auskultanttiin.
Joukossa oli kuitenkin myös hoitoalan ammattilaisia: kaksi lääketieteen kandidaattia ja mielisairasosaston hoitaja.
Morfiini oli naisten näytteissä tavallisempi löydös kuin miesten näytteissä.
Naisten ammatteina oli maininta sairaanhoitajatar kolme kertaa ja farmaseutti kerran ja miesten ammatteina farmasian kandidaatti ja lääkintäluutnantti.
Lue Kemia-lehdessä 2/2021 julkaistu kirjoitussarjan toinen osa kokonaisuudessaan täältä.
Sarjan ensimmäinen osa: Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä sota-aikanakin
Sarjan kolmas osa: Kolinaa ja ketunmyrkkyä
(Kuva Daniel Backström) Barbituraatteja sisältäviä lääkevalmisteita. Takana olevassa pahvirasiassa on matolääkkeenä käytettyjä, filikshappoa sisältäviä kapseleita, jotka aiheuttivat useita myrkytyskuolemia.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
