Kärsämäkeläinen Tracegrow Oy ottaa käytetyistä alkaliparistoista talteen hivenaineet ja jalostaa ne lannoitteiksi, jotka tuovat peltojen kasvuun lisää puhtia.
Suomalaisten Kemistien Seura löysi vuoden 2019 Kiertotalousinnovaatio-palkinnolleen mainion kohteen.
Tunnustuksen pokkasi ChemBio Finland -tapahtuman iltatilaisuudessa nuori kärsämäkeläinen kasvuyritys Tracegrow Oy, joka on kehittänyt uudenlaisen kemiallisen menetelmän hivenaineiden talteenottoon käytetyistä alkaliparistoista.
Teknologian rakentamisessa yrityksen taustatukena ovat toimineet Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
Kun vanhat paristot murskataan kierrätysprosessissa, syntyvästä murskasta 80 prosenttia on alkalimassaa.
”Alkalimassasta taas suurin osa on niin sanottua mustaa massaa. Se on meidän raaka-ainettamme”, kertoo Tracegrow’n operatiivinen johtaja, prosessitekniikan diplomi-insinööri Mikko Joensuu.
Yritys erottelee mustasta massasta yhdisteet, jotka sisältävät sinkkiä, mangaania, rikkiä ja kaliumia. Hivenaineet ovat kasveille hyviä ravinteita.
Hankalinta oli rakentaa tuotantoprosessin edellyttämä puhdistusmenetelmä. Ravinneliuoksesta saadaan sen avulla pois haitalliset metallit, kuten nikkeli ja kadmium.
”Lopulta teimme puhdistustekniikankin osalta onnistuneen läpimurron”, Joensuu myhäilee.
Tracegrow on saanut perusteknologialleen suomalaisen patentin, joka astui voimaan huhtikuun alussa.
Puhdistusprosessille on haussa kansainvälinen patentti, joka sekin on tulossa vuoden mittaan.
Tähtäin maailmalla
Tracegrow aloitti taipaleensa vuonna 2012 nimellä Rec Alkaline. Nimi vaihtui nykyiseen vuonna 2017. Yrityksen pääomistaja on tätä nykyä Huhtala-yhtiöt.
Tracegrow’n tehdas starttasi kesällä 2018. Koetoimintaluvan saanut laitos on siitä lähtien puskenut ulos kymmenkunta kuutiometriä lopputuotetta joka viikko.
Paksuhko tiivisteliuos laimennetaan reilusti vedellä ennen pelloille levittämistä, joten lannoitetta tarvitaan vain pari, kolme litraa hehtaaria kohti.
”Tehtaan tuotantomäärät nousevat selvästi, kunhan saamme varsinaisen toimintaluvan. Se on tulossa näillä näkymin syksyllä”, Joensuu kertoo.
Kärsämäkeläislaitoksen kapasiteetti on niin iso, että se kykenee nielemään kolmetuhatta tonnia raaka-ainetta vuodessa.
”Se tarkoittaa, että pystymme käsittelemään kaikki Suomessa vuosittain kerättävät alkaliparistot ja enemmänkin.”
Tuotannon kasvaessa kasvaa myös yhtiön henkilöstö. Tehdasta pyörittää nyt kolme prosessityöntekijää, mutta kun valmistus siirtyy kahteen vuoroon, heitä tarvitaan lisää, samoin toimihenkilöitä.
”Viitisentoista meitä varmaan on syksyyn mennessä koko firmassa”, Joensuu laskee.
Lannoitteen jakelijana Suomessa toimii Tracegrow’n kumppani Berner. Myös ulkomaanmarkkinoilla on Joensuun mukaan kova pöhinä.
”Juuri allekirjoitimme sopimukset Britanniaan ja Irlantiin. Vanhastaan meillä on vientiä Viroon, Latviaan, Liettuaan, Tšekkiin ja Slovakiaan.”
Suomalaisia viljelijöitä on joskus moitittu turhasta konservatiivisuudesta. Joensuu myöntää, että käytetyistä pattereista tehtävä kierrätyslannoite herätti aluksi hienoista epäluuloa.
”Mutta sittemmin epäilykset ovat kyllä kadonneet kokonaan. Voitimme taannoisilla maatalousmessuilla uutuustuotekisan kultamitalin, ja vastaanotto messukävijöiltä oli erinomainen. Myös viljelijät ymmärtävät kiertotalouden merkityksen.”
Päivi Ikonen
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kemia-lehdessä 3/2019.
(Kuva Heidi Koivunen) Kiertotalousinnovaatio-palkinnon vastaanotti operatiivisen johtajan Mikko Joensuun (vas.) kanssa Tracegrown’n kemisti Lasse Rautio.
Lue myös: Suomalaisen lannoitekeksinnön kehitykseen EU-rahoitus
