Kemianteollisuus ry:n uusi valmiuspäällikkö Mirva Ojala joutui koronapandemian takia kohtamaan tilanteen, jota hän ei uskonut ikinä tulevan.
Elokuussa 2019 pestissään aloittanut Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Mirva Ojala ei olisi koskaan osannut aavistaa, kuinka pian oltaisiin oikeasti kovan paikan edessä.
Ojala toimii työssään Kemian poolin ja Muovi- ja kumipoolin sihteerinä.
Poolien tehtävänä on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varmistaa, että kriittinen tuotanto jatkuu mahdollisimman hyvin myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Kriittisiin kemiantuotteisiin kuuluvat muun muassa monet lääkeaineet, lääkepakkaukset ja terveydenhuollon suojavarusteet.
”Kun viime syksynä kokoustin ensimmäistä kertaa ja perehdytin poolien jäseniä poikkeusolojen lainsäädäntöön ja valmiuslakiin, totesin, ettei lakia todennäköisesti koskaan tulla käyttämään”, Ojala muistaa.
”Lisäsin vielä, että ainoa mahdollinen tilanne voisi olla jonkinlainen pandemia. Kuinkas sitten kävikään.”
Poolit päättivät syksyllä ryhtyä valmistelemaan varautumissuunnitelmaa erilaisia skenaarioita varten.
Päätöksestä oli kulunut vain muutama kuukausi, kun Kiinassa puhkesi koronavirusepidemia, joka levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.
Skenaarioita oli enää turha pähkäillä. Piti ryhtyä tositoimiin.
Suunnitelma, jonka laatimiseen oli varattu aikaa kaksi vuotta, runnottiin kokoon neljässä päivässä.
”Sen jälkeen poolityön merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan.”
Kuten moni suomalainen, myös Mirva Ojala ja Kemianteollisuus ry:n muu henkilöstö tekevät tällä haavaa etätöitä.
Siitä huolimatta ihmisten välinen kommunikointi – kiitos modernin viestintäteknologian – on jopa lisääntynyt normaalioloista.
”Pyrimme aktiivisesti auttamaan myös jäsenyrityksiämme neuvomalla ja kertomalla poikkeusolojen erilaisista käytänteistä ja esimerkiksi siitä, miten yrityksissä voidaan suojautua tartunnalta”, Ojala kuvailee.
”Yritykset pärjänneet uskomattoman hyvin”
Valtion varmuusvarastojen avaaminen ei ole suoraan heijastunut kemian alalle.
”Varastojen käyttöönotto on kyllä lisännyt tietoisuutta Huoltovarmuuskeskuksesta ja huoltovarmuusajattelusta yleisesti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.”
Edes valmiuspäällikkönä työskentelevä Ojala ei tunne varmuusvarastojen tarkkaa sisältöä.
”Kollegoiden kesken aihe on kyllä puhuttanut, ja arvauksia on heitelty”, hän naurahtaa.
Poikkeustila astui Suomessa voimaan 18. maaliskuuta. Sen aluksi aiheuttama hämmennys haihtui kemianteollisuudessa Ojalan mukaan nopeasti.
Alan toimijat saavat häneltä vuolaita kehuja.
”Yritykset ovat olleet suorastaan uskomattomia”, valmiuspäällikkö sanoo.
”Niiden toiminta on varmalla pohjalla, ja osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstönsä ansiosta ne selviytyvät tehtävistään hyvin.”
Ojala kiittelee erityisesti toimialan keskinäistä solidaarisuutta ja avunantoa.
”Yrityksissä kehitetään aktiivisesti ratkaisuja paitsi oman toiminnan ylläpitämiseksi myös muiden yritysten auttamiseksi.”
Ojala muistuttaa myös, että vaikka Suomi toistaiseksi elää poikkeustilaa, näin ei ole joka paikassa. Lisäksi kaikkien maiden yhteinen intressi on pitää globaalin kemianteollisuuden pyörät pyörimässä, sillä alan verkottuneisuuden vuoksi kukaan ei pärjää yksin.
Muualla tapahtuvaa tuotantoa voidaan tarpeen tullen silti ainakin osittain korvata kotimaisella.
”Jo nyt jotkut yritykset ovat kyenneet aivan huikeisiin suorituksiin tuotannon muutoksissa”, Ojala sanoo.
Asenne muovia kohtaan kääntyi päälaelleen
Poikkeusolot tietysti näkyvät ja tuntuvat.
Esimerkiksi yritysvierailut ovat keskeytyksissä. Huolta kannetaan siitä, kuinka ulkomaisen asiantuntijatyövoiman pääsy maahan saataisiin turvattua.
Muuten kontakteja karsitaan. Tuotannon vuoronvaihtojen yhteydessä eri vuorojen työntekijät eivät ole tekemisissä keskenään. Vuorot on myös suunniteltu niin, että joka alan osaajia on aina paikalla.
Pandemian vaikutukset kemian raaka-aineiden saantiin ovat ainakin pääsiäisen aluspäiviin mennessä olleet melko lieviä.
Minkään raaka-aineen tuotanto tai saatavuus ulkomailta ei ole varsinaisesti tyrehtynyt. Tilanteen kehittymistä toki seurataan aktiivisesti.
Kotimaiset raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovat sujuneet hyvin, eikä viiveitä ole juuri esiintynyt. Kuljetusyrityksetkin pyrkivät ehkäisemään tartuntoja vähentämällä kuskien kontakteja muihin ihmisiin lastaus- ja purkuvaiheessa.
Sen sijaan tuonti maailmalta on jonkin verran takkuillut. Rajatarkastusten palauttaminen EU:n sisäiseen liikenteeseen on tuonut mukanaan viivästyksiä. Kiinasta saapuvissa laivarahdeissa niitä on ollut tammikuusta lähtien.
”Myös kuljetuskustannukset ovat kohonneet sekä maa- että meriliikenteessä.”
Sama pätee joihinkin muihinkin kuluihin.
”Esimerkiksi muovin raaka-aineiden hinta on noussut merkittävästi sitä mukaa kuin muovin kysyntä on kasvanut.”
Koronakriisi näyttää muuttaneen myös asenteita muovia kohtaan.
Kun aiemmin julkisuudessa olivat erityisesti ympäristöhaitat, nyt esiin on noussut muovin olennainen merkitys vaikkapa suojaesiliinojen valmistuksessa.
”Suuresta rikollisesta on tullut maailman pelastaja”, Ojala muotoilee.
Omavaraisuuden merkitys tullut esiin
Pandemian kestoa ei tiedä kukaan. Sen pitkäaikaisempien vaikutuksien arviointi on siksi vaikeaa.
Mirva Ojala kuitenkin uskoo, ettei kemian raaka-aineista tule jatkossakaan pulaa. Yksittäisten aineiden osalta voidaan kovan kysynnän takia ehkä törmätä hetkittäisiin saatavuusongelmiin.
”Kemianteollisuus on hyvin verkottunutta ja raaka-aineet peräisin useista eri maista. Yksittäisen maan osuus ei näin nouse kovin suureksi.”
Yritysten kannattaa silti varautua myös tuleviin poikkeustilanteisiin entistäkin paremmin. Kaikkien on hyvä pitää pientä puskurivarastoa.
”Jos sitten jossain vaiheessa huomataan, että jonkin raaka-aineen saanti uhkaa heikentyä, varastoa voi kasvattaa, mutta sekin pitää tehdä kohtuudella. Hamstraaminen aiheuttaa vain tarpeettomia hankaluuksia muille.”
Ojala muistuttaa, ettei mahdollisissa toimituskatkoksissakaan ole yleensä kyse siitä, että raaka-aineiden tai tuotteiden valmistaminen olisi pysähtynyt.
”Ongelmat voivat johtua esimerkiksi logistiikasta tai yksinkertaisesti siitä, että jotakin tuotetta ei ole saatavana jossakin tietyssä pakkauskoossa. Muita kokoja saattaa löytyä hyvin.”
Valmiuspäällikkö opastaa myös miettimään ennakolta, voitaisiinko joidenkin raaka-aineiden käytöstä luopua tai niiden käyttöä vähentää väliaikaisesti.
Mahdollista on joiltakin osin myös korvaavien raaka-aineiden kehittäminen.
”Tosin kehitysprosessi on usein pitkä, eikä korvaavan raaka-aineen käyttö aina välttämättä onnistu.”
Pandemian aika on joka tapauksessa tehnyt Ojalasta yhä vahvemmin kotimaisuuden ja omavaraisuuden kannattajan.
”Poikkeustilan jälkeen voitaisiin pohtia, olisiko kotimaista tuotantoa mahdollista lisätä, kun osaamista yrityksissä kerran on.”
Tuotanto Suomessa saattaa tulla kalliimmaksi kuin ulkomailla, mutta jos otetaan huomioon myös hinnan suhde laatuun, vaaka voi siinäkin kohtaa kallistua kotimaisuuden puolelle.
Historiallisesti ainutlaatuinen tilanne on lisääntyneestä kuormituksesta huolimatta ollut valmiuspäällikölle myös antoisa kokemus.
Ei haittaa, vaikka päivä venyisi aamusta iltaan, kun tehtävät ovat sekä tärkeitä että mielenkiintoisia ja kun pääsee pureutumaan juuri oman työnkuvansa ytimeen.
”Merkityksellinen työ auttaa jaksamaan pitkiäkin päiviä. Ja vaikka tilanne on nyt tämä, poikkeusolot eivät jatku ikuisesti.”
Anselmi Nousiainen
Kirjoittaja on Kemia-lehden toimitusharjoittelija.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran numerossa 3/2020.
Aiheesta aiemmin: Kemianteollisuuden valmiuspäällikkö varautuu poikkeusoloihin
(Kuva Kemianteollisuus ry) ”Nyt eletään historiallista aikaa, mutta poikkeusolot eivät jatku ikuisesti”, Mirva Ojala muistuttaa.
