Kemianyhtiö Kemira on selvinnyt koronapandemiasta kuivin jaloin, Ukrainan sodasta ja vientipakotteistakin toistaiseksi säikähdyksellä. Tulevaisuuden haasteisiin konserni vastaa uudella tutkimuskeskuksella ja Pohjoismaiden parhailla laboratorioilla.
Juha Granath
Hyväntuulinen Jari Rosendal ottaa vieraansa vastaan yhtiön edustustiloissa Villa Granebossa Espoon Otaniemessä.
Kemiran toimitusjohtajan tyytyväisyyteen on syynsä. Yhtiö selvisi koronapandemian kurimuksesta, ja Venäjän-vastaisten pakotteiden vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.
”Kun on pakko, ei se siinä vaiheessa tee kipeää”, Rosendal kiteyttää.
Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuun puolessavälissä, että ”Suomen taloutta jäytää huomattava epävarmuus”.
Epävarmuuden syiksi lueteltiin muun muassa kiihtyvä inflaatio, taantuman vaara, kuluttajien luottamuksen romahtaminen talouteen, pitkittynyt komponenttipula ja Ukrainan sota.
Kemira kertoi heti seuraavana päivänä takoneensa huhti–kesäkuussa 2022 ennätystuloksen. Yhtiön operatiivinen käyttökate nousi 14 prosenttia 122 miljoonaan euroon ja liikevaihto 31 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta 861 miljoonaan euroon.
”Onnistuneet luvut tässä tilanteessa”, toimitusjohtaja muotoilee.
”Siellä näkyy, että operatiivinen käyttökate oli alle 15 prosenttia, eli suhteellinen kannattavuus tuli hieman alas. Perässä tullaan vielä inflaatiopaineiden kautta, mutta organisaatiomme osaa hyvin sopeutua näihin erikoistilanteisiin.”
Onko yhden hätä toisen leipä?
”Ei, ei”, Rosendal torjuu.
”Kunnallisen veden puolella olemme joutuneet nostamaan hintoja. Kemira on myös korottanut hintojaan kotimaisille metsäyhtiöille, mutta ne ovat pystyneet viemään omia hintojaan vielä paremmin eteenpäin. Siinä mielessä emme ole kenenkään taskulla.”
Kemira ennakoi puolivuosikatsauksessaan kasvua myös loppuvuodeksi 2022. Yhtiö odottaa operatiivisen käyttökatteensa kasvavan edelleen viime vuoden 425 miljoonasta ja liikevaihdon viime vuoden 2,7 miljardista eurosta.
Kasvun takana on Rosendalin mukaan nimenomaan hintojen nousu, eivät lisääntyneet toimitusmäärät.
”Toinen meitä auttanut tekijä on dollarin vahvistuminen. Katsomme nyt, miten maailma etenee loppuvuodesta, mutta olemme vakuuttuneita, että arviomme tulevasta kasvusta pitää.”
Pitkin vihreää linjaa
Kemira on jaettu kahteen toimialaan. Massa- ja paperiteollisuuteen keskittyneen Pulp & Paper -segmentin osuus konsernin liikevaihdosta on noin 60 prosenttia.
Loput noin 40 prosenttia tulee vedenkäsittelyyn sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyneestä Industry & Water -segmentistä.
Suomalaisyrityksellä on toimintayksiköitä 40 maassa ja asiakkaita yli sadassa maassa. Toimitusjohtajan mukaan yhtiö on hyvin Eurooppa- ja Pohjois-Amerikka-painotteinen.
”Euroopasta tulee suurin liikevaihto, Pohjois-Amerikasta toiseksi isoin. Aasian liikevaihtomme on noin 300 miljoonaa euroa, mutta kasvaa vauhdilla. Lisäksi meillä on liiketoimintaa myös Etelä-Amerikassa.”
Kun yhtiö on globaali, sillä on myös globaalit huolet. Maailmanlaajuinen kulkutauti ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat tämänhetkisen listan kärkipäässä.
Kemianyrityksen huolta on kuitenkin lievittänyt merkittävä linjaus.
”Lähes kaikki valtiot julistivat kemianteollisuuden välttämättömäksi alaksi. Ymmärrettiin, että jos meidät pysäytetään, kaikki pysähtyy, kuten vesien käsittely”, Rosendal kuvailee.
”Vaikka Euroopassa suljettiin rajoja, samalla kehitettiin vihreä linja, jota pitkin esimerkiksi meidän rekat pääsivät kulkemaan.”
Komento etätöihin
Jari Rosendal määräsi Kemiran henkilöstön etätyöhön heti pandemian alussa 10. maaliskuuta 2020.
Pohjois-Amerikassa epäiltiin ensin toimitusjohtajan mielenterveyttä, mutta kuuden viikon kuluttua siellä oltiin samassa tilanteessa.
”Meillä oli hirveä hätä, pysyvätkö operaattorit terveinä ja tehtaat käynnissä, ettei tule tilannetta, jolloin kaikki on pantava karanteeniin.”
Jonkin ajan kuluttua voitiin huokaista helpotuksesta.
”Onnistuimme. Ei tullut tuotantokatkoja. Erikoisjärjestelyillä saimme raaka-aineet ajoissa paikalle ja kunnossapidot tehtyä.”
”Amerikassakin tajuttiin sitten, että ei se Jari ihan hulluksi ole tullutkaan”, toimitusjohtaja naurahtaa.
Tällä hetkellä kemiralaisilla on oikeus tehdä puolet työajastaan etätöitä, jos tehtävät sen sallivat. Rosendal on sitä mieltä, että etätyöstä on tullut kilpailutekijä, kun haetaan uusia päteviä työntekijöitä.
”Jos yritys vaatii, että konttorilla on oltava työtehtävästä riippumatta 100-prosenttisesti ja toinen yritys on hybridimallissa, uskon, että hybridiä tarjoavalla on kilpailuetu.”
Pandemia vaikuttaa Kemiran toimintaan toimitusjohtajan mukaan oikeastaan enää Kiinassa, jonka teollisuus kärsii koronasuluista edelleen.
Rosendal löytää vielä yhden syyn siihen, että pahassa tilanteessa on pärjätty.
”Onnistumistamme ehkä edesauttoi se, että kemianteollisuudessa on totuttu haitallisiin höyryihin ja aineisiin.”
”Yksi pöpö lisää, sen kanssa osataan pelata. Joillain muilla aloilla se ei ehkä ole ihan niin selkärangassa.”
Vienti Venäjälle loppui
Uusi kriisi puhkesi samoihin aikoihin, kun koronavirus alkoi hellittää otettaan. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
”Ihan karmea juttu, mitä siellä tapahtuu.”
Ennen sotaa Kemira vei Venäjälle ja Valko-Venäjälle lähinnä paperi- ja selluteollisuuden kemikaaleja. Tuotantoa suomalaisyhtiöllä ei näissä maissa ollut.
Kemira katkaisi oma-aloitteisesti toimitukset molempiin maihin ensimmäisenä maaliskuuta. Maalis–huhtikuun aikana yhtiö tyhjensi maissa olleet pienet varastonsa ja ilmoitti toukokuussa vetäytyvänsä Venäjältä ja Valko-Venäjältä kokonaan pois.
”Pietariin meille jäi tytäryhtiö, jossa on noin 50 työntekijää.”
Kemira joutui katkaisemaan vientinsä myös Venäjällä ja Valko-Venäjällä toimiville ulkomaalaisille tehtaille.
”Huhtikuussa tulivat vielä EU:n pakotelistat, joiden mukaan emme voi enää viedäkään tuotteitamme sinne.”
Kemira toi Venäjältä ja Valko-Venäjältä muun muassa rautaa, ammoniakkia ja rikkiä, mutta niille on löytynyt korvaavat toimittajat Pohjoismaista ja muualta Euroopasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.
”Reitit pitenivät ja raaka-aineet kallistuivat. Menetimme liikevaihdosta 80–100 miljoonaa euroa, mutta se ei ole kovin merkittävä osuus 2,7 miljardista.”
Tätäkin menetystä Kemira on pystynyt osin jo korvaamaan myymällä aiemmin Venäjälle menneitä tuotteita muihin maihin.
Jari Rosendalin mukaan paljon pitää tapahtua, jotta Eurooppa ja USA poistaisivat pakotteet ja tilanne palautuisi ennalleen.
”Osa pakotteista on ollut päällä Krimin valtauksen jälkeen eli jo kahdeksan vuotta. Tuotteistamme suurin osa on pakotelistalla, enkä juuri nyt näe ulospääsyä tilanteesta.”
Toimitukset Ukrainaan jatkuvat.
”Ukrainaan olemme vieneet ja viemme tälläkin hetkellä lähinnä vesienkäsittelykemikaaleja.”
”Riskit hallittavissa”
Kemira odottaa tuotteidensa kysynnän olevan loppuvuonna 2022 hyvää. Tuotantotoimintaan ei pitäisi tulla merkittäviä häiriöitä, ei myöskään toimitusketjuihin.
Oletuksena on myös, että energian saatavuus Euroopassa on normaali, vaikka Ukrainan sota onkin aiheuttanut maanosan laajuisen energiakriisin.
Maailma on kuitenkin tällä hetkellä kovin ennakoimaton ja liiketoiminnan riskit suuret. Näkeekö yhtiö tulevaisuudenkuvansa liian ruusuisena, Jari Rosendal?
”Pitkissä raaka-ainearvoketjuissa on riski, että vaikkapa jotain kriittistä ei enää saa. Häiriöitä tulee, milloin on poikkeavia sääilmiöitä, hurrikaaneja, ties mitä. Monet firmat joutuvat simuloimaan ja harjoittelemaan näitä tilanteita”, toimitusjohtaja vastaa.
”Meidän ei tarvitse, olemme tottuneet niihin.”
Talven tulo ja energiansaanti kyllä mietityttävät myös Rosendalia. Kemira ei ole riippuvainen Venäjän kaasusta, mutta peruskemian teollisuus ja monet yhtiön tuotteiden keskieurooppalaiset ostajat ovat.
”Jos kaasua ei saa tai se on liian kallista, se voi alkaa vaikuttaa toimintaan. Esimerkiksi kartongin valmistusprosessin loppupäässä tarvittava lämpö tehdään kaasulla. Suurin riski on siis toimittaja- ja asiakaspuolella, mutta uskon, että omat riskimme ovat hallittavissa.”
Suomessa joudutaan ensi talvena säännöstelemään sähkönkäyttöä ja ehkä kokemaan jopa toimituskatkoksia. Joka tapauksessa sähkö on kallista, ja Kemira tarvitsee sitä paljon. Yhtiö on teräs- ja metsäteollisuuden jälkeen Suomen viidenneksi suurin sähkön käyttäjä.
Runsaasti sähköä nielevät etenkin elektrolyysiprosessit, joilla valmistetaan valkaisukemikaaleja.
”Siellä meillä on mekanismi, jolla hinnoittelemme tuotteita kaavan mukaan. Jos sähkön hinta nousee, tuotteen hinta menee ylös ja päinvastoin.”
Kemira on osakkaana TVO:n ja PVO:n voimaloissa, joten se saa suuren osan sähköstään omakustannushintaan. Jos ja kun Olkiluoto 3 käynnistyy, yhtiön tilanne helpottuu.
”Teemme myös tunti tunnilta suunnitelmia, kuinka kovaa tehdasta ajamme. Viime yönä [10. elokuuta] sähkö oli ilmaista, ja silloin ajoimme niin täysillä kuin mahdollista.”
Muutosta ilmassa
Puhdasta vettä tarvitaan maailman tappiin, Jari Rosendal sanoi Kemia-lehden haastattelussa pari vuotta sitten.
Tämä pitää paikkansa, ja erityisesti sitä tarvitaan nyt. Tätä nykyä puhtaan veden pulasta kärsii 663 miljoonaa ihmistä. Kunnon saniteettitilat puuttuvat 2,4 miljardilta.
Onko Kemiralta luvassa apua hätää kärsiville, toimitusjohtaja Rosendal?
”Kysymys on siitä, onko sitä vettä. Sitten kun sitä on, se puhdistetaan. Nyt mietitään, miten likaisesta tai suolaisesta vedestä voisi tehdä juomakelpoista. Me vesien puhdistusbisneksessä olemme siinä apuna, mutta jos vettä ei ole, sitä me emme pysty tekemään.”
Yli 80 prosenttia maailmassa syntyvästä jätevedestä päästetään yhä jokiin ja meriin ilman minkäänlaista käsittelyä. Muutosta on kuitenkin ilmassa.
”Olen kahdeksan Kemira-vuoteni ajan seurannut, kuinka Kiina on herännyt vesienkäsittelyyn”, Rosendal kertoo.
”Kiinan isot kaupungit ovat meidän asiakkaitamme. Ihmisten halu ja tiukentunut sääntely vievät siellä kehitystä eteenpäin. Työtä riittää, mutta on katsottava, minkälaisin askelin maailmalle menemme.”
Toimitusjohtaja on tyytyväinen nykytilanteeseen.
”Jos meidän kokoinen firma on monessa asiassa maailman ykkönen, se on aika kova juttu.”
(Kuva Kemira) Vaikka maailma menee nyt kriisistä toiseen, Kemiran toimitusjohtaja Jari Rosendal uskoo suomalaisyrityksen pärjäävän jatkossakin. Riskejä on, mutta ne voidaan hallita.
Espoon tutkimuskeskus uudistuu
”Pohjoismaiden ykköslaboratorio”
Kemiran strateginen tutkimuskeskus on toiminut Espoon Finnoossa runsaan viiden hehtaarin tontillaan jo 51 vuotta.
Yhtiön tutkimuksen selkärankana toiminut rakennus jää pian historiaan, kun sen tilalle nousee uutta, huippumodernia laboratorio- ja toimistotilaa. Valmista pitäisi tulla vuonna 2024.
Kemiran tavoitteena on kehittää Espoossa täysin uudenlaisia biopohjaisia ratkaisuja, joista asiakkaat pääsevät valmistamaan vastuullisia, uusiutuvia lopputuotteita.
”Laboratoriosta tulee Suomen ja Pohjoismaiden ykköslaboratorio”, Jari Rosendal paaluttaa.
”Pääsemme modernisoimaan laitteistomme ja labrojen tietojärjestelmät ja simuloimaan tehdasoloja. Saamme lisää analytiikkaa ja tehokkuutta. Se on myös valtti, kun kilpaillaan kemian alan osaajista.”
Uusittuun tutkimuskeskukseen perustetaan myös muutaman kymmenen hengen Growth Accelerator -yksikkö, joka keskittyy uusien biomateriaalien kaupallistamiseen.
”Kun nykyään työntekijä tekee 80-prosenttisesti perustyötään ja käyttää uusien innovaatioiden lanseeraamiseen 20 prosenttia, se ei ole tehokasta. Uusi yksikkö lanseeraa sataprosenttisesti”, Rosendal perustelee.
”Meillä on juuri yksikön työpaikkojen haku auki, ja hakemuksia on tullut kymmeniä, ellei satoja.”
Innovaatioita tarvitaan. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES sanoo, että olemme vaarassa menettää maailman luonnon monimuotoisuudesta 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi elinympäristöjen heikkeneminen ja ilmastonmuutos lisäävät epävakautta ja konflikteja.
Kemiran satsaus luontokadon etenemisen estämiseen on siirtyä yhä enemmän vastuullisiin, uusiutuviin raaka-aineisiin.
”Ilmastotavoitteemme on ottaa hiilidioksidipäästöistä 50 prosenttia pois vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilineutraali yritys vuonna 2045. Tämä 15 vuoden ero tulee siitä, että USA:n toimintamme käyttää paljon sähköä, ja siellä ollaan hieman jälkijunassa Eurooppaan verrattuna.”
Kemira kärjessä
- Maailman johtava vesikemian yritys.
- Vedenkäsittelyn lisäksi keskittyy palvelemaan sellu- ja paperiteollisuutta sekä öljy- ja kaasuteollisuutta.
- Vuoden 2021 liikevaihto noin 2,7 miljardia euroa.
- Myy tuotteitaan yli sataan maahan.
- Työllistää 5 000 henkeä kuudella mantereella.
Juttu on julkaistu Kemia-lehdessä 5/2022.
Lue myös:
Kemiran Jari Rosendal: ”Puhdasta vettä tarvitaan maailman tappiin”
