Turkulaiset tutkijat kehittävät menetelmää, jossa hyödynnetään koirien hajuaistia Parkinsonin taudin havaitsemiseen mahdollisimman varhain.
Koulutetut hajukoirat opetetaan bongaamaan tauti antamalla niiden haistella liinoja, joilla on pyyhitty Parkinson-potilaiden ihoa.
Hajutunnistustutkimus yhdistää taudin aiemman diagnostiikan uusimpiin kemiallisiin analyysimenetelmiin.
Potilailta kerättyjä ihon pyyhkäisynäytteitä analysoidaan systemaattisesti ja saatuja tuloksia vertaillaan kansainvälisesti muihin tutkimuksiin.
Tutkimus on jatkoa kokonaisuudelle, jossa Turun yliopiston ja Tyksin tutkijat ovat tehneet yhteistyötä Meilahden ja Jorvin sairaaloiden kanssa. Mukana on jo satoja potilaita.
Hajukoiria on aiemmin käytetty muun muassa covid 19 -koronataudin, syöpäkasvainten ja diabeteksen verensokeriheilahdusten tunnistamisessa.
Hajutunnistuskoirien nenä on luultuakin tarkempi – minimaalinen määrä hajumolekyyleja riittää
Tuore tutkimus vahvistaa: koirat tunnistavat koronankantajan tarkasti
Koronakoirat paljastaneet jo kymmeniä tartuntoja
Skottinainen todisti: haistaminen mahdollista ihmisellekin
Jos hajutunnistus onnistuu koirilla, seuraava tavoite on samalla periaatteella toimiva analyysilaite eli sähkönenä, joka avaa näytteen molekyylirakenteen ja etsii Parkinsonin taudin ominaistuoksun.
”Elektroninen diagnostinen laite voisi toimia laajamittaisesti osana varhaisen diagnosoinnin työkalupakkia”, sanoo neurologian professori, ylilääkäri Valtteri Kaasinen tiedotteessa.
Hajutunnistuksen mahdollisuudet nousivat esiin vuonna 2015, kun skotlantilainen Joy Milne kertoi pystyvänsä haistamaan Parkinsonin taudin.
Edinburghin yliopiston tekemissä testeissä Milne todellakin tunnisti oikein kaikki potilaat ja lisäksi yhden terveeksi arvioidun henkilön, joka sai Parkinson-diagnoosin vasta myöhemmin.
Tapaus sai tutkijat selvittämään tarkemmin taudin ominaistuoksua ja metsästämään tuoksun aiheuttavia molekyyleja.
Muidenkin neurologisten tautien tunnistamiseen
Tarkka, edullinen sähkönenä sopisi myös kehittyviin maihin, joissa resurssit ovat rajalliset, eikä käytössä ole kuvantamismenetelmiä, kuten pet- ja spect-kameroita.
Tämänhetkiset työkalut ovat kehittyneissä maissakin usein riittämättömät.
”Parkinsonin tauti laskee dopamiinitasoja, ja nykyiset diagnostiset menetelmät eivät ole täysin tarkkoja”, Kaasinen sanoo.
”Itse asiassa neurologit muuttavat omia diagnoosejaan jopa 18 prosentissa tapauksista”, hän viittaa tuoreisiin tutkimustuloksiin.
Mikäli sähkönenän kehitystyö etenee odotetusti, se voi tulevaisuudessa tehostaa neurologisten sairauksien diagnosointia laajemminkin.
Nykydiagnostiikka perustuu oireisiin ja kliinisiin löydöksiin
Parkinsonin taudin nykyinen diagnosointi pohjautuu sairaudelle tyypillisiin oireisiin ja kliinisiin löydöksiin. Muita tauteja suljetaan usein pois aivojen magneettikuvauksella.
Epäselvissä tapauksissa potilaat lähetetään aivojen isotooppikuvaukseen, joka kertoo, ovatko tyvitumakkeiden dopamiinitasot alentuneet vai normaalit.
”Noin kolmasosa Varhassa tutkittavista Parkinson-potilaista ohjautuu isotooppitutkimukseen”, kertoo Tyksin isotooppiyksikön osastonylilääkäri Marko Seppänen.
Lisänä joskus leikekuvaus
Isotooppitutkimuksissa potilaalle annetaan hyvin pieni määrä radiolääkeainetta tavallisimmin kyynärtaipeen laskimoon.
Aineen kertymistä kohde-elimeen kuvataan gammakameralla. Isotooppitutkimusten etuna on herkkyys. Lisäksi voidaan käyttää vielä spect-leikekuvausta.
Potilastutkimuksen jälkeen kuvista lasketaan numeroarvoja, jotka tarkentavat niiden tulkintaa.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Koiran nenästä idea uuteen analytiikkaan
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
