Aalto-yliopisto on käynnistänyt pilottilinjaston, jolla tehdään ekologista Ioncell-tekstiilikuitua. Kuitu syntyy koivusellusta ja tekstiilijätteestä.
Linjaston rakentamisen mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä avustus.
Ioncell-kuitu syntyy menetelmällä, jonka Aalto-yliopisto on kehittänyt yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.
Aallon tutkijat ovat tähän asti valmistaneet kuitua käsityönä laboratoriossa, jossa sitä on saatu aikaan noin sata grammaa päivässä. Pilottilinjastolla valmistusprosessi on jatkuva, ja kuitua voidaan parhaimmillaan tuottaa 10 kiloa päivässä.
”Jatkuva prosessi on täysin erilainen kuin kuidun valmistus pienissä erissä”, tähdentää tutkimusta johtanut professori Herbert Sixta.
Olennainen osa Ioncell-menetelmää on tuotannossa käytettävä, ympäristölle hellävarainen ioninen liuotin.
Sixtan mukaan tutkijat ovat kehittäneet liuottimen kierrättämistä niin, että se saadaan laboratorio-oloissa talteen jo lähes sataprosenttisesti. Pilottilinjalla pyritään samaan.
”Liuottimen talteenotto integroidaan myös kuidunvalmistukseen niin, että saavutamme suljetun kierron prosessin”, Sixta sanoo.
Sininen väri suomalaisesta morsingosta
Pilottilinjastolta valmistunut kuituerä värjättiin siniseksi luonnonindigolla. Bioväriä tuottaa Nivalassa viljeltävästä värimorsinko-kasvista Natural Indigo Oy.
Ekokuitu on osoittautunut sekä pehmeäksi että kestäväksi.
”Vetolujuus oli selvästi parempi kuin puuvillan ja viskoosin”, kertoo Ioncell-ryhmän tutkija Marja Rissanen.
Langasta neulottiin kangas, josta Aalto-yliopiston alumni Kasia Gorniak ja maisteriopiskelija Elina Onkinen suunnittelivat pitkähihaisen puseron.
”Oli hienoa luoda vaatekappale, jossa yhdistyy niin monta edistyksellistä lähestymistapaa: uusi kuitu, suomalainen siniväri, kestävä suunnittelu ja toiminnallisuus”, Elina Onkinen sanoo tiedotteessa.
Spinoff-yritys kaupallistamaan tuotantomenetelmä
Ioncell-menetelmää kaupallistamaan on perusteilla yritys, joka käynnistää toimintansa vuoden 2022 alussa.
”Spinoff-yrityksen perustaminen on nyt erittäin ajankohtaista, sillä kestävän kehityksen tekstiilit kiinnostavat tällä hetkellä valtavasti sekä kuluttajia että rahoittajia”, sanoo innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine.
Otaniemen pilottilinjaston käyttöä on puolestaan tarkoitus laajentaa tekstiilimateriaaleista muihinkin sovelluksiin.
Esimerkiksi professori Michael Hummel hyödyntää sitä puupohjaisten hiilikuitujen sekä pakkauksissa käytettävän sellofaanin korvaavan materiaalin kehittämisessä.
(Kuva Aalto-yliopisto/Diana Luganski) Sinisen puseron raaka-aineena on suomalainen koivusellu. Topin suunnittelivat Kasia Gorniak ja Elina Onkinen.
