Mondin kartonkitehtaan massasäiliön katto irtosi räjähdyksessä ja lensi viereisen rakennuksen katolle. Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos.

Kuopion kartonkitehtaan onnettomuuden tutkinta valmistui – syynä massasäiliön vety–ammoniakkiseoksen räjähdys

Tukesin onnettomuustutkintaryhmä on saanut valmiiksi selvityksensä Mondin Kuopion kartonkitehtaalla tapahtuneesta räjähdyksestä.

Marraskuussa 2024 sattuneen onnettomuuden välittömäksi syyksi todettiin massasäiliöön kertyneen vety–ammoniakki-kaasuseoksen räjähdysmäinen syttyminen.

Säiliön katto irtosi räjähdyspaineen vaikutuksesta ja lensi viereisen tehdasrakennuksen katolle, joka sortui osittain.

Tehdas valmistaa puolikemiallista aallotuskartonkia, ja tuotantoprosessi on ammoniakkipohjainen. Vastaavaa tuotantoprosessia ei tiettävästi ole käytössä muualla Suomessa.

Ennen onnettomuutta tehtaan kiertovesi- ja massasäiliöihin oli päässyt muodostumaan vetyä tuottavia bakteerikantoja. Massasäiliössä oli niille suotuisat olosuhteet, jolloin vetyä vapautui säiliön ilmatilaan.

Prosessissa esiintynyt jäännösammoniakki kaasuuntui, ja vety ja ammoniakkikaasu muodostivat herkästi syttyvän kaasuseoksen.

Uudehkossa tuotantoprosessissa häiriöitä

Kaasuseoksen syttymisen aiheutti todennäköisimmin staattisen sähkön aiheuttama kipinä, koska muita syttymislähteitä ei massasäiliössä tunnistettu.

Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja mutta kylläkin materiaalivahinkoja. Kartonkituotanto pysähtyi noin kuudeksi viikoksi.

Vuodesta 1968 toimineessa tehtaassa otettiin käyttöön uudistettu tuotantoprosessi marraskuussa 2023.

Sen jälkeen tuotannossa on ollut lukuisia alasajoja ja seisokkeja, jotka Tukesin mukaan osaltaan vaikuttivat onnettomuusolojen syntymiseen.

Onnettomuus tapahtui, kun tuotantoprosessia oltiin ajamassa alas häiriön vuoksi.

Tukesilta suosituksia vastaavan estämiseksi

Tutkintaryhmä tunnisti onnettomuuden taustalta useita organisaation toimintaan liittyviä tekijöitä.

Ryhmä esittää Mondille useita prosessiturvallisuuteen (vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin) ja räjähdysvaaran hallintaan liittyviä suosituksia:

  • Vedyntuottajabakteerien lisääntyminen on estettävä tai niiden kasvuolosuhteita heikennettävä.
  • Räjähtävän kaasuseoksen syntymistä ja kaasun kertymistä massatorniin tulee ehkäistä ja hallita.
  • Merkittävien prosessimuutosten vaikutukset tulee tunnistaa ja arvioida turvallisen käyttöönoton varmistamiseksi.
  • Prosessihäiriöiden syiden ja vaikutusten selvittämiseen sekä korjaavien toimien tekemiseen tulee olla selkeät vastuut ja järjestelmälliset menettelyt.

Tiivistelmän tutkimusraportista voi lukea täältä.

Turvallisuutta kannattaa parantaa muuallakin

Vastaavia onnettomuuksia on Tukesin mukaan sattunut aiemmin muun muassa Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Vedyntuottajabakteerien esiintyminen ja räjähdysvaara ovat mahdollisia muissakin massan- ja vedenkäsittelyprosesseissa.

Tutkintaryhmä esittää siksi suosituksia turvallisuuden parantamiseen laajasti eri aloille.

Etenkin poikkeustilanteissa voidaan tarvita ylimääräistä, tilannekohtaista prosessiturvallisuusriskien arviointia.

Kemikaalilaitoksilla tulee myös olla riittävä tieto prosessiturvallisuuden kannalta oleellisista kemikaaleista ja niiden välisistä reaktioista sekä mikrobiologisista olosuhdetekijöistä.

Lue myös:

Mondi laajensi Kuopion kartonkitehdastaan – yli sadan miljoonan euron satsaus


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia