Leonardo da Vinciä (1452–1519) ei suotta pidetä täydellisenä renessanssi-ihmisenä ja joka alan yleisnerona.
Italialaistieteilijä oli sekä matemaatikko, kasvitieteilijä että anatomi. Hän oli myös keksijä, insinööri ja arkkitehti vertaansa vailla.
Taiteessa da Vinci oli sekä maalauksen, kuvanveiston, musiikin että myös kirjallisuuden mestari.
Leonardo da Vinci oli kiinnostunut kaikesta, ja jälkipolvien iloksi hän myös kirjasi kaikki havaintonsa.
Yleisnero jätti jälkeensä huikean perinnön, yhteensä ehkä jopa 100 000 sivun muistiinpanot.
Kokoelmasta on säilynyt meidän aikoihimme asti 14 000 sivun verran työpäiväkirjoja, jotka avaavat ikkunan suoraan da Vincin tutkijankammioon.
Lue täältä numerossa 6/2010 ilmestynyt juttu Neron perintö. Juttu julkaistaan uudelleen 2.5.2019, kun Leonardo da Vincin kuolemasta tulee kuluneeksi päivälleen 500 vuotta.
(Kuva) Vitruviuksen mies (Leonardo da Vinci 1487). Taiteilija ja tiedemies tunsi ihmisen anatomian ilmiömäisen tarkasti.
