MONI KOKEE keskustelun ilmastonmuutoksesta ahdistavana, omaa elämää rajoittavana tai jopa identiteettiä uhkaavana.
Muutos kohti hiilineutraaliutta tulee tietenkin olemaan valtava ja vaikuttamaan meihin kaikkiin, mutta mitä jos tarttuisimme mahdollisuuksiin?
Itselleni on jo avautunut hienoja kokemuksia arjessa: uusiin ihmisiin tutustuminen kimppakyytien kautta, junamatkailun tarjoamat rauhalliset lukutuokiot ja mahtavat kasvisruuat, joista en ollut kuullutkaan.
MINUSTA HIILINEUTRAALI kiertotalous on suuri mahdollisuus myös Suomen yrityksille ja teollisuudelle. Kemianteollisuus ry näytti rohkeutta ja oikeaa asennetta sitoutumalla hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä.
Tällaisen tahtotilan takana on varmasti ymmärrys siitä, mitä tämä kemianteollisuudelle tarkoittaa. Uusien ratkaisujen kautta avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita maailmalla. Nyt on paikka olla ensimmäisenä niitä kärkkymässä.
”NYT KEMIANTEOLLISUUDELLA ON PAIKKA OLLA ENSIMMÄISENÄ KÄRKKYMÄSSÄ MAAILMALLA.”
MYÖS LUKUISAT yksittäiset yritykset ja kaupungit ovat asettaneet omat tavoitteensa. Strategioiden perusteella suunta näyttää hyvältä.
Nyt on aika, jolloin suunnittelu-, investointi- ja rakennushankkeet sekä toimintatapamuutokset laitetaan liikkeelle, otetaan riskejä ja sidotaan budjettia muutokseen.
Vaikka yksiselitteiset mittarit muutokselle vielä puuttuvat, elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen vähenemistä voidaan laskea.
YHTÄ TÄRKEÄ mutta vaikeammin seurattava tavoite on luonnon monimuotoisuuden säilyminen, joka on noussut hälyttävällä tavalla esiin.
Vaikka hiilidioksidipäästöjä raportoidaan maakohtaisesti, ilmastonmuutoksen torjunnassa on järjetöntä vetää taseraja Suomen rajoihin. Rajan toisella puolella tehty hiilidioksidipäästö vaikuttaa yhtä paljon ilmastoon kuin rajan sisäpuolinenkin.
Kun päästöjä lasketaan kulutuspohjaisesti, osa Kiinan päästöistä jyvittyy meille suomalaisille. Meidän on siis kannettava vastuumme myös kyseenalaistamalla omia kulutustottumuksiamme.
”KUN PÄÄSTÖJÄ LASKETAAN KULUTUSPOHJAISESTI, OSA KIINAN PÄÄSTÖISTÄ JYVITTYY MEILLE SUOMALAISILLE.”
KEMIA TARJOAA jo nykyisellään monia mahdollisuuksia kiertotalouteen. Ne ovat silti vasta pintaraapaisu.
Uusien kierrätettävien, kestävien ja älykkäiden materiaalien, vaarattomien aineiden ja kierrätysteknologioiden tarjoaminen alalle kuin alalle vaatii kemian osaamista ja tuo alalle töitä.
Kemia on hyvä mahdollistaja perinteisten toimialasiilojen ylittämiseen ja uusien mielenkiintoisten hankkeiden syntymiseen.
Kiertotaloudessa hienot innovaatiot tulevat usein sieltä, missä kohtaavat erilaiset alat, erikokoiset yritykset ja eri tavoin ajattelevat toimijat. Miten olisi Kemistit kiertoon -hanke, jossa kemian osaajia kierrätettäisiin organisaatioista toiseen ideoimassa kiertotalousratkaisuja alalle kuin alalle?
”MITEN OLISI KEMISTIT KIERTOON -HANKE, JOSSA KEMIAN OSAAJIA KIERRÄTETTÄISIIN IDEOIMASSA KIERTOTALOUDEN RATKAISUJA ERI ALOILLE?”
PERINTEISEN KEMIAN lisäksi valtava potentiaali löytyy biologisista ja biokemian prosesseista, joita voisi hyödyntää laajasti täysin uusilla aloilla.
Esimerkiksi synteettisen biologian keinot sivuvirtojen, kuten hiilidioksidin, hyödyntämisessä tuovat uusia mahdollisuuksia myös kemianteollisuudelle.
KUTEN MONI kemian alan toimija on kirjoittanut: kiertotalous tarvitsee kemian osaamista.
Olemme monessa tilaisuudessa kuulleet, kuinka kemian osaajia kaivataan teollisuuspuistoihin ja yrityksiin mahdollistamaan kiertotalouden eteneminen.
Kemianlukijoita ei kuitenkaan tunnu löytyvän jatko-opintoihin jonoiksi asti.
HAASTANKIN MEIDÄT kertomaan tarinoita siitä, kuinka kemian avulla parannetaan kiertotaloutta, pysäytetään ilmastonmuutos ja samalla mahdollistetaan meille kaikille mukava elämä.
Kerrotaan jokainen oma tarinamme tunteella ja sellaisella kielellä, että kaikki sen ymmärtävät ja innostuvat kemian mahdollisuuksista.
Riitta Silvennoinen
Kirjoittaja on kemian tekniikan lisensiaatti, joka työskentelee Sitran kiertotalousasiantuntijana.
(Kuva: Reetta Kaila)
Sitran kiertotalous-avainalue
tekee kokeiluja yhdessä suomalaisten kanssa ja selvittää kiertotalouden mahdollisuuksia.
Kiritämme Suomea siirtymään ensimmäisenä maailmassa sellaiseen tapaan elää, joka kantaa pitkälle 2100-luvulle asti.
Maailman ensimmäinen kiertotalouden kansallinen tiekartta laadittiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kartta päivitettiin ajan tasalle keväällä 2019.
Lisäksi julkaisemme listaa kiertotalouden kiinnostavimmista yritysesimerkeistä, etsimme kuntien kiinnostavimpia kiertotalousesimerkkejä ja rahoitamme konsortioita, jotka kehittävät uudenlaisia alueelliseen liikkumiseen, peltoihin, puuhun ja synteettiseen biologiaan liittyviä kiertotalousratkaisuja.
Olemme myös maailman edelläkävijöitä kiertotalouden koulutuksessa, jota on nyt laajasti tarjolla kaikilla koulutusasteilla.
Kesäkuun 2019 alussa järjestimme Helsingissä World Circular Economy Forumin, jonka kaikki sessiot löytyvät tallenteina netistä.
Katso lisää: www.sitra.fi/kiertotalous.
