Kokoon puristettua kemiaa, alkuainetaulukon laajennuksia moneen suuntaan, fysiikan vakautta. Niitä ja paljon muuta kiinnostavaa esiteltiin Mendelejev 150 -konferenssissa.
Neljäs jaksolliselle järjestelmälle omistettu kongressi ja samalla alkuainetaulukon juhlavuoden päätilaisuus pidettiin Pietarissa, jossa venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev (1834–1907) rakensi kuuluisan taulukkonsa tasan 150 vuotta sitten.
Pietarin kongressissa luennoi myös emeritusprofessori Pekka Pyykkö Helsingin yliopistosta.
Ensimmäinen Mendelejev-konferenssi pidettiin vuonna 1969 kaikista maailman paikoista Vatikaanin observatoriossa. Kemiasta oli tullut niin suuri voima, että katolinen kirkkokin huomioi sen.
Neljännen kokoontumisen järjestäminen Venäjällä oli perusteltua paitsi juhlavuoden myös maan kemistien saavutusten perusteella.
Pietarilaisen ITMO-yliopiston professori Mihail Kuruškin kertoi Venäjän vainon vuosista, jolloin myös kemistejä joutui maan vankileirien saaristoon.
Uusin alkuaine numero 118 sai nimen oganesson tutkija Juri Oganesjanin mukaan.
Maan kemistit ovat muutenkin nousseet esiin juuri alkuaineiden tutkimuksessa. Myös nimillä dubnium ja flerovium kunnioitetaan venäläisten tutkijoiden työtä.
Ihmelapset estradilla
Moskovan Mendelejev-yliopistossa työskentelevä professori Natalia Tarasova tunnetaan kestävän kemian pioneerina Venäjällä.
“Venäjän kemian suurin vahvuus on meidän koulutusjärjestelmämme”, Tarasova sanoo.
”Järjestelmään kuuluvat systeemiajattelu, perustiede, tieteidenvälisten käsitteiden ymmärtäminen, käytännölliset tutkimustaidot ja henkilökohtainen vastuu globaaleista prosesseista. Se on koulutusta kestävää kehitystä varten.”
Lausuntoon on helppo uskoa. Konferenssin nuorimmat puhujat olivat pietarilainen Veronika Jolkina ja moskovalainen Platon Katšalin.
16-vuotias Jolkina esitteli alkuainetaulukon keksimällään uudella tavalla, löytäjien kotimaiden mukaan. 10-vuotiaan Katšalinin aiheena oli kemian astrofysiikka. Molemmat esiintyivät sujuvalla englannin kielellä.
Lue koko juttu Pietarin kongressista täältä.
(Pääkuva) Kymmenvuotiaan Platon Katšalinin nimi kannattaa painaa mieleen. Nuori tutkija voi tulevaisuudessa yltää pitkälle. Kuvat: ITMO-yliopisto
