Lypsylehmien pötsistä on tunnistettu joukko periytyviä mikrobeja, joilla on keskeinen vaikutus eläimen aineenvaihduntaan ja sitä kautta päästöihin.
Märehtivät lehmät röyhtäilevät ilmakehään suuria määriä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.
Kansainvälisen tutkijaryhmän löydön perusteella lehmiä on kuitenkin mahdollista jalostaa vähäpäästöisemmiksi ja näin keventää sekä maidon- että lihantuotannon ilmastokuormaa. Samalla voidaan parantaa tuotannon tehokkuutta.
Tutkimusta johti israelilaisen Nibn-instituutin professori Itzhak Mizrah, jonka mukaan kyseessä on suuri tieteellinen läpimurto.
Tulosten ansiosta päästään ratkomaan tulevaisuuden ruuantuotannon kahta keskeistä ongelmaa, ilmastonmuutosta ja ruuan riittävyyttä, professori sanoo.
RuminOmics-tutkimushankkeen tulokset julkaisi Science Advances -lehti.
Luonnonvarakeskus mittasi sadan lehmän päästöt
Hankkeen aineistona oli reilu tuhat eurooppalaista lypsylehmää Suomessa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa. Suomessa tutkimusta teki Luonnonvarakeskus Luke.
”Luken navetan metaboliakammioissa mitattiin kasvihuonekaasupäästöjä sadalta lehmältä. Lisäksi tarkkailtiin ruoansulatusta, tuotosominaisuuksia, energiatehokkuutta ja aineenvaihduntaa sekä pötsin mikrobikoostumusta”, kuvailee tutkimusprofessori Johanna Vilkki.
Jalostus ei ole ainoa keino vaikuttaa pötsin mikrobistoon. Metaanipäästöihin ja rehutehokkuuteen liittyviä suotuisia mikrobeja voidaan myös viedä pienten vasikoiden pötsiin, suomalaistutkijat sanovat.
Luke selvittää asiaa parhaillaan menossa olevassa tutkimuksessa.
”Olemme havainneet, että aikuisen, rehutehokkaan lehmän mikrobeja siirtämällä voidaan vaikuttaa vasikan mikrobiomin kehitykseen, ja nyt seuraamme vaikutuksia tuotantoikään asti”, kertoo mikrobitutkija Ilma Tapio.
(kuvassa) Yhden lehmän on laskettu päästävän ilmaan sata kiloa metaania vuodessa. Tutkimuslöydön avulla päästökuormaa on mahdollista keventää.
