Tältä näyttää mikrolevien viljelyyn tarkoitettu laitteisto tekoälyn luomana. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Mikrolevät tuottavat arvoaineita päästöistä ja jätevedestä – hiilidioksidin talteenotto ja älyanturit tehostavat työtä

Hiilidioksidipäästöt ja kalojen kiertovesiviljelyn jätevesi muuntuvat mikrolevien avulla vihreäksi vedyksi, pigmenteiksi ja muiksi arvoaineiksi.

Aineiden tuottajina toimivat jätevedessä kasvatettavat mikrolevät, jotka sitovat tehokkaasti hiilidioksidia ja valmistavat myös ravinteikasta biomassaa.

Talteenotettua hiilidioksidia kierrätetään viljelmässä, mikä tehostaa levien kasvua, eikä uutta hiilidioksidia vapaudu ilmakehään.

Tämä on tavoitteena Jyväskylän yliopistolla ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla, jotka hyödyntävät uudessa tutkimushankkeessaan muun muassa älykkäitä antureita.

”Yhdistämme soveltavan kemian viimeisimmät innovaatiot, kalojen kiertovesiviljelyn ja tekoälyperustaisen prosessinhallinnan yhteen”, kuvailee lehtori Manu Lahtinen Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta.

Puhdasta hiilidioksidia tarjoillaan tasaisesti

Hiilidioksidin puhdistaminen ja puhtaan hiilidioksidin tasainen tarjoaminen leville on ollut perinteisillä teknologioilla hankalaa.

Teollisuuden savukaasuista talteenotetun hiilidioksidin joukkoon on voinut jäädä biomassan kasvua tai käyttöä rajoittavia haitta-aineita, kuten raskasmetallijäämiä.

Kemian laitoksen kehittämät talteenottoteknologiat perustuvat funktionalisoituun biohiileen ja metalliorgaanisiin huokosmateriaaleihin.

Uusilla teknologioilla voidaan paitsi puhdistaa hiilidioksidi kunnolla myös varastoida ja vapauttaa sitä levien kasvuprosessiin hallitusti.

Suuri kaupallinen potentiaali

Yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos keskittyy hankkeessa mikrolevien viljelyn tehostamiseen.

Informaatioteknologian tiedekunnan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun vastuulla ovat puolestaan biofotolyyttisen vedyn tuotanto ja mikroleväkasvatuksen digitaalisen kaksosen luominen.

”Digitaaliset kaksoset mahdollistavat biologisen prosessin uudenaikaisen seurannan ja kasvatuksen optimoinnin”, kertoo projektipäällikkö Elja Kallberg Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Mikrolevien tuottamilla arvoaineilla ja niiden viljelyyn liittyvillä teknologioilla on suuri kaupallinen potentiaali, joten jyväskyläläishankkeelta odotetaan paljon.

Kesään 2027 jatkuvaa, EU:n osarahoittamaa Hiili – haitasta hyödyksi -hanketta rahoittaa myös Keski-Suomen liitto.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia