Näin sinäkin voit osallistua Venäjän sotakassan näivettämiseen – nopeus on nyt valttia

VLADIMIR PUTININ raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan on myllertänyt kertaheitolla Euroopan energiatalouden. Venäjän tuonnista voidaan joutua irtaantumaan äkillisesti, jos maa sulkee hanat painostuskeinona – tai jos Eurooppa saa vihdoin tarpeekseen sodan rahoittamisesta.

Poikkeuksellisessa tilanteessa joudutaan harkitsemaan poikkeuksellisia toimia. Esimerkiksi turvetta aletaan nostaa uudelleen jo suljetuiksi aiotuilta tuotantoalueilta. Suomi hankkii Viron kanssa Itämerelle kelluvan varaston, jolla voidaan tuoda maahan nesteytettyä maakaasua.

Tämä uhkaa käydä kalliiksi niin taloudelle kuin ympäristölle. Silti kriisin keskellä hinta on luultavasti vain maksettava. Vielä kovempi olisi kustannus, jos energian saatavuus häiriintyisi – puhumattakaan inhimillisestä hinnasta, jonka sodan jatkuminen aiheuttaa Ukrainassa joka päivä.

Mutta mitä jos olisi parempi keino vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta? Keino, joka olisi halvempi, nopeampi ja kestävämpi?

Sellainen on energiansäästö.

ENERGIANSÄÄSTÖ KATTAA kaikki toimet, joilla pärjäämme vähemmällä energian kulutuksella.

Se voi tarkoittaa lämpötilan laskemista kotona, kaupassa, toimistossa, koulussa tai varastossa. Liikenteessä se voi tarkoittaa vaikkapa kimppakyytiä, bussin valitsemista, taloudellista ajotapaa tai yhtä etätyöpäivää viikossa.

Energiansäästöllä on useita huomattavia etuja. Ensimmäinen on nopeus.

Lämpöpumpun asentamisessa tai energiaremontissa menee helposti vähintään kuukausia, kun taas säästö vaikuttaa heti. Kun haluamme näivettää Venäjän sotakassan niin pian kuin mahdollista, nopeus on valttia.

Toiseksi säästö on kaikkein kestävin energianlähde. Toisin kuin öljyn tai turpeen polton lisääminen se ei kasvata ympäristön kuormitusta, vaan päinvastoin vähentää sitä.

Ennen kaikkea säästö on kuitenkin taloudellisesti ylivertainen ratkaisu. Jokainen kuluttamatta jätetty kilowattitunti merkitsee pienempää energialaskua. Mutta taloudelliset hyödyt eivät rajoitu siihen.

KUN KYSYNTÄ LASKEE, laskee myös markkinahinta.

Jos säästät sähköä jättämällä saunan lämmittämättä, säästät suoraan omassa sähkölaskussasi. Samalla kuitenkin lasket omalta pieneltä osaltasi myös markkinahintaa, mistä hyötyvät muutkin sähkön käyttäjät.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on valottanut useissa selvityksissä säästön mahdollisuuksia. Esimerkiksi huonelämpötilan kahden asteen laskeminen Euroopassa vastaisi Venäjän maakaasun vähentämistä yli kymmenyksen.

Moottoriteiden ajonopeuksien laskeminen kymmenellä kilometrillä tunnissa säästäisi eurooppalaiselle keskivertokotitaloudelle 60 euroa vuodessa.

Eikä kyse ole vain mahdollisuuksista. Säästön voima on nähty jo käytännössä.

JAPANI MENETTI vuoden 2011 maanjäristyksen seurauksena hetkessä koko ydinvoimatuotantonsa. Puolet energiatalouteen tulleesta aukosta maa kattoi energiansäästöllä ja energiatehokkuudella.

Käytännössä Japani käynnisti kansalliset säästötalkoot.

Viranomaiset tiedottivat päivittäin sähkön riittävyydestä, ja pulan uhatessa kansalaisille lähetettiin varoitus tekstiviestitse. Paljon sähköä kuluttaville yrityksille asetettiin velvoite leikata kulutusta 15 prosenttia, ja vähemmän kuluttavia yrityksiä kannustettiin samaan.

Säästökeinoista tiedotettiin laajasti; esimerkiksi Tokiossa tehtiin ensimmäisenä vuonna kolmannesmiljoona energianeuvontakäyntiä.

TOKI IHMISIÄ on houkuteltu säästämään energiaa myös Suomessa. Iso vaikutus syntyy kuitenkin vasta, jos koetaan, että kyse on kansallisista talkoista.

Maan ylimmän johdon on näytettävä tietä. Kansalaiset ja yritykset on saatava laajasti mukaan.

Suomessa tarvitaan kansallisia energiatalkoita Ukrainan, koko Euroopan ja rauhan puolesta. Energiansäästö on nopein, kestävin ja halvin tapa parantaa energiaitsenäisyyttä – ja näivettää Putinin sotakassaa.

Oras Tynkkynen
Kirjoittaja on Sitran kestävyysratkaisujen vanhempi neuvonantaja.

Kuva: Sitra/Miikka Pirinen


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia