Nesteenpoistolääkkeenä käytettävät tiatsidit suojaavat matalaenergisiltä luunmurtumilta. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tutkimuksesta, jonka kohteena olivat Alzheimer-potilaat.
Murtumariski vähenee, kun lääkettä käytetään pitkään eli vähintään kolme vuotta. Tiatsidien suotuisa vaikutus murtumasuojana häviää noin kuukaudessa sen jälkeen, kun lääkkeen käyttö on lopetettu.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa Medalz-aineistossa, jossa seurataan kotona asuvia Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia.
Yleisin tutkituilla havaittu matalaenerginen murtuma oli lonkkamurtuma. Tiatsidien käyttö pienensi lonkkamurtuman riskiä noin 30 prosenttia.
Tiatsidit estävät kalsiumin poistumista elimistöstä ja siten lisäävät luuntiheyttä. Tämä voi olla syy kaatumisesta aiheutuvien murtumien vähentymiseen.
Asialla voi olla merkitystä erityisesti Alzheimer-potilaille. He ovat muita alttiimpia kaatumisille, sillä tauti heikentää tasapainoa ja vaikeuttaa ympäristön hahmottamista.
Tiatsideilla on kuitenkin toinenkin vaikutus. Nesteen poistamisen lisäksi lääke alentaa verenpainetta. Tiatsideja ei siksi voida suositella murtumien ehkäisykeinoksi, sillä verenpaineen lasku voi lisätä kaatumisvaaraa, tutkijat sanovat.