MIKÄ ON IHMISEN resepti? Entä älypuhelimen?
Raavaasta satakiloisesta 45 kiloa on happea ja 54 kiloa viittä muuta alkuainetta: hiiltä, vetyä, typpeä, fosforia ja kalsiumia. Viimeinen kilogramma jakautuu kymmenille muille alkuaineille, joista monet ovat vähäisestä määrästään huolimatta huipputärkeitä hyvinvoinnillemme.
Älypuhelimestamme suunnilleen puolet on muoviyhdisteitä, toinen puoli metalleja. Kaikkiaan kännykkämme uumenista löytyy kolmisenkymmentä alkuainetta.
KEMIAN TUNNEILTA tuttu alkuainetaulukko on pieneen pakattu tietojärkäle, joka on sysännyt tieteen, teknologian ja elintasomme kehityksen jättiharppauksiin. Tietämyksemme aineiden ominaisuuksista ja sopivuudesta eri tarkoituksiin nojaa vahvasti jaksolliseen järjestelmään.
Dmitri Mendelejev ei ollut ensimmäinen alkuaineita ryhmitellyt tutkija. Hänen rohkea vetonsa 150 vuotta sitten oli pedata taulukkoon paikat vielä löytymättömille alkuaineille ja ennustaa niiden ominaisuudet.
Kun ennustus osoittautui pian oikeaksi, Mendelejevin asema jaksollisen järjestelmän isänä sai sinettinsä. Lue lisää aiheesta Kemia-lehden 2/2019 avausjutusta, jonka on kirjoittanut vuoden tiedetoimittajaksi hiljattain valittu Kalevi Rantanen.
ÄLYPUHELIN TIIVISTÄÄ alkuaineiden käytön problematiikan. Mobiililaitteiden valmistukseen tarvitaan monia harvinaisia metalleja, joiden varannot hupenevat nopeasti. Euroopan kemianseurojen kattojärjestö EuChemS on julkaissut jaksollisesta järjestelmästä uuden version, joka kertoo useiden alkuaineiden uhanalaisuudesta.
Valoa tilanteeseen tuo se, että alkuaineet eivät häviä, kun käytämme niitä. Arvoaineiden talteenotto esimerkiksi elektroniikkaromusta ja teollisuuden sivuvirroista on jo usein teknisesti mahdollista ja yhä useammin myös taloudellisesti järkevää. Kemistit urakoivat etujoukoissa matkalla resurssiviisaaseen kiertotalousyhteiskuntaan.
LISÄÄ POHDITTAVAA saamme tiedosta, että kännykästämme löytyvät tina, tantaali, volframi ja kulta ovat usein peräisin alueilta, joissa niiden myynnillä rahoitetaan väkivaltaisia konflikteja. Kongolaisen koboltin louhimiseen käytetään alakouluikäisiä lapsia karmaisevissa työoloissa.
Jos valmistajat eivät ryhdy oma-aloitteisesti toimiin, valppaiden kuluttajien on syytä vaatia eettisesti valmistettuja ja käytössä kestäviä tuotteita, joissa arvoaineiden kierrätys tehdään mahdolliseksi jo suunnittelijan pöydällä.
Teksti: Leena Joutsen
Kuva: Markku Joutsen
