Paimiossa vietettiin 2. marraskuuta 2021 historiallisia avajaisia: Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien kiertotalouslaitos otettiin käyttöön.
Paimion laitos on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä samassa tehtaassa toimii rinta rinnan sekä julkisen että yksityisen toimijan operoima puoli.
Laitoksessa on kaksi linjastoa. Toisella linjastolla Rester Oy käsittelee yrityksistä, pesuloista, sairaaloista ja kaupoista kerättyä poistotekstiiliä.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on rakennuttanut toisen linjaston. Siellä käsitellään kuluttajilta kerättyjä vaatteita sekä kodintekstiiliä kuten lakanoita ja verhoja.
Laitos tuottaa näistä kuluttajien ja yritysten käytöstä poistetuista tekstiileistä uusiokuituja.
Niistä puolestaan voi valmistaa esimerkiksi kuitukangasta, suodatinkankaita, toppauksia, eristeitä, pakkausmateriaaleja tai komposiittituotteita.
Parhaat uusiokuitulaadut kelpaavat jopa langan kehräykseen ja kankaan kutomiseen. Voidaan siis valmistaa vaatejätteistä jalostusketjun kautta taas uusia vaatteita.
Työpaikat takaisin kotimaahan
Paimion laitos jalostaa kierrätykseen yhteensä noin 10–15 prosenttia kotimaan poistotekstiileistä.
Uusiokuiduille ja kierrätysratkaisuille alkaa olla vaate- ja muotiteollisuudessa kysyntää, sillä asiakkaat ja kuluttajat ovat heränneet tekstiiliteollisuuden moninaisiin ongelmiin. Niistä yksi on, että tekstiilimassat päätyvät käytön jälkeen jätteeksi. Vain prosentti materiaaleista kierrätetään takaisin vaateteollisuuteen.
”Nyt eletään tekstiiliteollisuuden suurinta mullistusta sitten teollistumisen ajan alun. Suomella on kaikki edellytykset olla tekstiilialan ykkönen kiertotaloudessa ja resurssiviisaudessa. Voimme vaikuttaa päästövähennyksiin ja materiaalien säästöön”, sanoo Rester Oy:n toimitusjohtaja Outi Luukko.
Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä näkee, että vastuullisuudessa on tilaisuus saada takaisin kotimaahan aikoinaan maailmalle karanneet tekstiiliteollisuuden työpaikat.
”Jos se on meistä kiinni, Suomen tekstiiliteollisuus voi tehdä paluun kierrätyksen uudessa muodossa”, hän sanoo.
Kilpailu kiristyy
Tekstiilialan järjestö Euratex suunnittelee, että Eurooppaan syntyisi viisi tekstiilien kiertotalouden osaamiskeskusta eli hubia. Yksi hubi on nyt rakentumassa varsinaissuomalaiselle Green Field Hub -teollisuusalueelle Paimioon.
Rester Oy:n asiakkuus- ja kehitysvastaava Henna Knuutila tiedostaa, että tekstiilien kiertotalouden kärkiasemaa havittelee Suomen lisäksi moni muukin maa. Kilpailu kovenee.
Hän näkee suomalaisten vahvuutena erinomaisen yhteistyöverkoston.
”Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on onnistunut Paimion laitoksessa mahtavasti”, Knuutila sanoo.
Suomi toivoo, että EU:lta tulisi sääntelyä, joka ohjaisi tekstiiliteollisuutta muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi ja kohti kiertotaloutta. EU valmisteleekin tekstiilien kiertotalousstrategiaa, jonka julkaisua on lupailtu alkuvuoteen 2022.
Mutta se, miten EU määrittelee tekstiilien tuottajavastuun, on kotimaiselle kierrätysketjulle potentiaalinen kohtalonkysymys.
On sääntelyn yksityiskohdista kiinni, pääsevätkö tuottajat ja tekstiilien kiertotalouden nykyiset toimijat yhteistyöhön vai vaarantuuko nyt rakennettu toimintamalli.
Elina Saarinen
(Kuva Elina Saarinen) Jukka Heikkilä, ministeri Krista Mikkonen ja Outi Luukko nostivat maljat uudelle tekstiilien kiertotalouslaitokselle.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
