Rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormaa voitaisiin pienentää merkittävästi lisäämällä puurakentamista.
Jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta, ne varastoisivat vuosittain 55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa liki puolta maanosan sementtiteollisuuden vuosipäästöistä.
Tämä selviää Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta, jossa puurakentamisen hiilivarastointipotentiaali arvioitiin ensi kertaa koko Euroopan tasolla.
Tavoitetahti mallinnettiin
Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuusanalyysiin.
Rakennukset jaettiin 50 tapaustutkimuksen pohjalta kolmeen ryhmään sen mukaan, paljonko puuta niissä on käytetty ja miten paljon hiilidioksidia ne varastoivat.
Vähiten puuta sisältävä ryhmä varastoi hiilidioksidia 100 kilogrammaa neliömetriä kohden, keskimmäinen 200, ja ryhmä, jossa puuta oli eniten, 300 kiloa.
Tutkijat mallinsivat myös tahdin, jolla 55 miljoonan tonnin vuositasoon päästään vuoteen 2040 mennessä.
Vuonna 2020 uusista asuinrakennuksista olisi puisia 10 prosenttia, ja suurin osa niistä kuuluisi 100-ryhmään, jolloin ne varastoisivat hiiltä kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.
Sen jälkeen osuus kasvaisi kahden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2025 asti, sitten kolmen vuoteen 2030, neljän vuoteen 2035 ja lopulta viiden prosentin vauhtia vuoteen 2040.
Samalla siirryttäisiin rakentamaan ensin 200-ryhmän ja sitten 300-ryhmän rakennuksia.
Puutalo on pitkäikäinen hiilivarasto
Puurakennus on hiilelle pitkäikäisempi varasto kuin sellu tai kartonki.
Keskimääräisen suomalaisen puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.
”Puurakentaminen on kuitenkin kestävää vain, jos puu on peräisin kestävästi kasvatetuista metsistä”, muistuttaa tutkijatohtori Juudit Ottelin Aalto-yliopistosta.
(Kuva: Vesa Loikas) Puinen Aikalava-paviljonki rakennettiin Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksia varten.
