MSWPlast-hanke pyrkii saamaan sekajätteen sisältämän muovin talteen ja hyötykäyttöön. Projektissa tutkitaan teollisesti eroteltujen kiinteiden yhdyskuntajätteiden muovijakeita ja arvioidaan niiden kierrätettävyyttä uusiomuoviksi.
Business Finlandin rahoittamaa yhteistutkimusta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT. Mukana ovat myös Suomen ympäristökeskus (Syke) sekä muovinvalmistaja Borealis, jätehuoltoyhtiö Remeo ja Vantaan Energia.
Vuoden 2024 loppuun jatkuvassa hankkeessa on tarkoitus luoda tekninen konsepti sekajätteen sisältämän muovin käsittelyyn ja sisällyttää jälkilajittelu mukaan nykyisiin kierrätyksen arvoketjuihin.
Hankkeen pilottitesti tehdään Remeon Vantaan lajittelulaitoksessa, jonka koeajossa lajitellaan 500 tonnia kotitalouksien ja yritysten sekajätettä. Näin saadaan tutkijoiden analysoitavaksi tuotantomateriaalia.
Lisäksi pilotti tuottaa tärkeää dataa, jonka avulla saadaan tietoa sekajätteen lajittelun toteutettavuudesta teollisessa mitassa.
”Kiinnostava raaka-ainelähde kemialliselle kierrätykselle”
”Kotitalousjätteen muovijae on koostumukseltaan ilmeisen vaihtelevaa ja sisältää epäpuhtauksia sekä vaikeasti kierrätettäviä monikerroksisia pakkausmuoveja”, kertoo VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen tiedotteessa.
Härkösen mukaan voi olla haastavaa erotella riittävän puhdasta raaka-ainetta mekaanista kierrätystä varten.
”Siksi kiinteästä yhdyskuntajätteestä erotetut muovit voivat tarjota hyvin mielenkiintoisen raaka-ainelähteen kemialliselle kierrätykselle. Se avaa väylän korkealaatuisten kierrätysmuovien tuotantoon.”
Borealiksen muovien kiertotalouden päällikön Jaakko Tuomaisen mukaan kierrätysraaka-aineiden saatavuuden lisääminen on ratkaisevan tärkeää kaikille kotimaisille muovintuottajille, kun yritystoiminta siirtyy kohti kiertotaloutta.
”Borealiksen Spirit-tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä muovin kierrätysastetta Suomessa, ja MSWPlast-hanke tukee tätä tavoitetta täydellisesti”, Tuomainen sanoo.
Uusia mahdollisuuksia teollisuudelle
Jäte lajitellaan nykyään tehottomasti sekä kodeissa että yrityksissä. Suuri osa muovista päätyy sekajätteeseen, joka menee Suomessa poltettavaksi.
Vuonna 2019 noin 16,6 prosenttia eli 288 000 tonnia sekajätteestä oli muovia. Samaan aikaan erillistä muovijätettä saatiin kerättyä vain 74 500 tonnia.
Suuri osa sekajätteeseen joutuneesta muovijakeesta on peräisin pakkauksista, mutta sekajätteen joukossa on myös muuta muovia. Poltossa jätteen muovipitoisuus aiheuttaa ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä.
Jos muovijae saadaan erotettua sekajätteestä kierrätystä varten, syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia kotimaiselle teollisuudelle. Samalla muovintuotannon ensiömateriaalin tuontitarve pienenee.
Komissio varoittaa Suomea
Sekajätteen sisältämien muovien kierrättäminen auttaa myös tavoittamaan jätelainsäädännön edellyttämän kierrätysasteen.
”Meidän on tutkittava kaikkia mahdollisia käytäntöjä tarkemmin, jotta voimme kehittää vahvempia materiaalikiertoja”, tähdentää erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Sykestä.
EU:n komissio katsoo hiljattain julkaistussa varhaisvaroituskertomuksessaan, että Suomelta on vaarassa jäädä vuoden 2025 kierrätystavoitteita saavuttamatta.
”Pääasialliset syyt heikkoon kierrätystulokseen ovat erilliskerätyn jätteen alhainen talteenottoaste ja jätteenpolton vahva rooli”, Salmenperä sanoo.
(Kuva Pexels) Sekajätteeseen joutuu muovin lisäksi myös biojätettä. Tarkempi lajittelu on tarpeen, jotta Suomi pääsee asetettuihin kierrätystavoitteisiin.
Lue myös:
Suomalaisen Spirit-ohjelman missiona uusiutuva muovi
Forest Cump aikoo tehdä metsäteollisuuden hiilipäästöistä muovia
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
