Kierrätetty biopohjainen sementinkorvike voi pudottaa infrarakentamisen päästöjä jopa 75 prosenttia. Kuva: Leena Korkiala-Tanttu/Aalto-yliopisto.

Suomalaistutkijat kehittivät hiilinegatiivisen sideaineen – korvaa sementin maaperän vahvistajana

Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat onnistuneet sitomaan hiilidioksidia infrarakenteisiin ja näin tehneet niistä hiilinieluja.

Biopohjaisen sideaineen käyttö maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi lisäksi pudottaa infrarakentamisen syvästabiloinnin päästöjä huomattavasti.

Innovaation salaisuus on biohiili. Biohiili on hiilinegatiivinen materiaali, jota syntyy biopolttoaineteollisuuden sivutuotteena.

”Sen käyttö sideaineena maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi vähentää sideainetuotannon päästöjä jopa 75 prosenttia ilman, että rakenteiden kestävyydestä tarvitsee tinkiä”, sanoo apulaisprofessori Sanandam Bordoloi Aallosta.

Ensimmäinen maailmassa

Suomalaisryhmä on ensimmäinen, joka on sitonut hiilidioksidikaasua vakaaseen, kiinteään karbonaattimuotoon pehmeässä savessa yhdessä kierrätysmateriaalipohjaisen sideaineen kanssa.

”Kukaan ei ole aiemmin onnistunut hiilidioksidin sitomisessa rakentamisen kannalta ongelmalliseen heikkoon saveen”, kertoo Aallon professori Leena Korkiala-Tanttu tiedotteessa.

”Hiilidioksidia saven sisään sitova teknologiamme voi olla valtava suunnanmuutos ja johtaa sementin käytön vähentämiseen erityisesti maanparannuksessa, jossa savi yleensä vakautetaan sementtipohjaisilla seoksilla.”

Teknologia voi laajentua muihinkin rakennusmateriaaleihin

Korkiala-Tantun mukaan katse voidaan sementin sijaan nyt suunnata  biohiileen ja muihin vastaaviin kierrätysmateriaaleihin, jotka toimivat erinomaisesti sekä teknisesti että päästöjen vähentämisen kannalta,

Tutkijat aikovat seuraavaksi testata hiilidioksidin sitomisteknologiaa aidoissa työmaaoloissa.

Heidän suunnitelmanaan on myös laajentaa teknologiaa muihin rakennusmateriaaleihin.

Tutkimustulokset julkaisi Transportation Geotechnics -lehti.

Uusi keino savijätteen hyödyntämiseen

Tutkijat kehittivät työssään myös menetelmän, jolla rakentamisen ylijäämäsavi voidaan ottaa hyötykäyttöön. Tavallisesti savi päätyy kaatopaikalle.

Keksinnön ansiosta savi voidaan hyödyntää esimerkiksi täyttömateriaalina, maan vahvistamisessa tai meluesteissä. Menetelmästä on vireillä patenttihakemus.

”Rakennusteollisuus on usein melko konservatiivinen, mikä on ymmärrettävää, koska rakenteiden on tarkoitus kestää ja toimia kohteesta riippuen kymmeniä tai yli satakin vuotta”, Sanandam Bordoloi sanoo.

”Rakennusteollisuuden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kuitenkin radikaalia luovuutta.”

Pehmeä maa erityisesti Etelä-Suomen ongelma

Kun maaperän pehmeys aiheuttaa ongelmia pohjarakenteiden kestävyydelle, rakennustyömailla käytetään maapohjan vahvistamisen sideaineena yleensä sementtipohjaisia seoksia.

Heikot, pehmeät savikerrostumat ovat tyypillisiä erityisesti Etelä-Suomen maaperässä, millä on iso vaikutus rakentamiseen.

Sementti aiheuttaa kuitenkin maito-, liha- ja polttoaineteollisuuden jälkeen maailman suurimmat hiilidioksidipäästöt,  joten paine sen käytön vähentämiseen on kova.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia