Tutkijat ovat löytäneet soluista merkkejä, jotka auttavat ennakoimaan ykköstyypin diabetesta. Näin voidaan pyrkiä estämään taudin puhkeamista immunoterapialla.
Itä-Suomen yliopiston professorin Tuure Kinnusen ryhmä osoitti, että verenkierron CD8-positiivisissa T-soluissa tapahtuu erityyppisiä muutoksia tyypin 1 diabeteksen kehittymisen vaiheissa.
Juuri sairastuneiden lasten solut paljastuivat erilaisiksi kuin sellaisten riskilasten, joilla ykköstyypin diabetes puhkesi myöhemmin ja joiden veri tutkittiin juuri ennen diagnoosihetkeä.
Itä-Suomen yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistui tutkijoita myös Turun, Oulun ja Helsingin yliopistoista sekä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Tutkimuksessa hyödynnetyt solunäytteet oli kerätty DIPP-tutkimuksessa lapsilta, joilla on geneettinen riski sairastua ykköstyypin diabetekseen.
Tulokset on julkaistu Diabetes-lehdessä.
Ratkaiseva muutos juuri ennen sairastumishetkeä
CD8-positiiviset solut ovat T-solujen alaluokka, joka osallistuu beetasolujen tuhoamiseen haimassa.
Tietyntyyppiset CD8-positiiviset T-solut ilmentävät myös tulehdusta välittäviä sytokiineja IFN-γ:aa ja TNF-α:aa. Näiden solujen määrä oli ykköstyypin diabetekseen vastikään sairastuneilla lapsilla kasvanut.
Toisenlaiset CD8-positiiviset solut taas ilmentävät immuunijärjestelmän aktivaatiota hillitseviä KLRG1- ja TIGIT-reseptoreita. Näiden solujen määrä lisääntyi myöhemmin sairastuneilla lapsilla juuri ennen taudin puhkeamista.
Jälkimmäiset muutokset soluissa antavat paremman vasteen, kun ykköstyypin diabeteksen puhkeaminen pyritään estämään uusilla immunologisilla hoidoilla.
Havainto auttaa tunnistamaan immuunihoidosta hyötyvät
”Ennen diagnoosihetkeä lapsilla oli siis verenkierrossaan kohonnut määrä CD8-positiivisia T-soluja, joiden fenotyyppi on aiemmin yhdistetty parempiin immunoterapiavasteisiin”, selventää yliopisto-opettaja Anna-Mari Schroderus Itä-Suomen yliopistosta.
Löydös on Schroderuksen mukaan yllättävä, ja lisää tutkimusta tarvitaan.
Tulos voisi selittyä immuunijärjestelmän yrityksellä hillitä haitallista autoimmuunivastetta, mikä taudin edetessä kuitenkin epäonnistuu.
”Koska näiden tietyntyyppisten T-solujen määrä on kohonnut ennen diagnoosihetkeä, tulevaisuudessa tätä tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää tyypin 1 diabeteksen kehittymisen ennustamisessa ja niiden henkilöiden tunnistamisessa, jotka hyötyisivät immunoterapiasta”, Schroderus sanoo.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Ykköstyypin diabetes on lisääntynyt pandemia-aikana, mutta syypää ei ole koronavirus
Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
