Pohjoismaiden suurin tulipalo tuhosi 195 vuotta sitten Turun, joka oli juuri menettänyt asemansa maan pääkaupunkina ja menetti turman jälkeen myös yliopistonsa. Syypää katastrofiin ei kuitenkaan ollut yksittäinen piikatyttö, vaikka sitkeä urbaanilegenda niin väittääkin.

Arja-Leena Paavola

Tiistai 4. syyskuuta vuonna 1827 oli ollut Turussa hiljainen päivä. Monet kaupunkilaiset olivat suunnanneet Tampereelle, jossa pidettiin parhaillaan markkinoita.

Tavallista vähäisempi väki viimeisteli illan pimetessä arkiaskareitaan ennen levolle käymistä. Niin tehtiin myös Aninkaistenmäellä sijainneessa kauppias Carl Gustav Hellmanin isossa talossa. Isäntä oli tosin sieltäkin poissa, matkoilla Tukholmassa.

Kotosalla oli vaimo Christina Elisabeth Hellman, joka iltayhdeksältä äkkiä havahtui voimakkaaseen savun hajuun. Pihalle rynnännyt rouva näki heti navetanparvelta tupruavan sankan pilven ja hälytti kauhistuneena palvelijat ja muun ruokakunnan apuun.

Turun palo oli syttynyt. Ensimmäinen laatuaan se ei tosin ollut.

”Turku on roihahtanut historiansa aikana useasti. Aninkaistenmäki oli palanut maan tasalle viimeksi vuonna 1775”, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta.

Silloin etelätuuli oli kuitenkin suunnannut liekit kohti pohjoista, ja kaupungin ydinkeskusta oli säästynyt.

”Tällä kertaa edessä oli ihmishenkiä vaatinut ja laajaa tuhoa aiheuttanut suuronnettomuus.”

Vuorokauden verran roihunneessa palossa menetettiin 17 ihmishenkeä, ja yli 200 loukkaantui. Lähes 2 500 rakennusta tuhoutui, ja kaupungin 14 000 asukkaasta 11 000 jäi ilman kotia, kuvailee Kemia-lehdessä 7/2022 ilmestynyt juttu.

Tuhkaksi paloivat myös Turun Akatemian kirjaston mittaamattoman arvokkaat kokoelmat ja monet muut tieteelliset aarteet, kuten suomalaisen kemiantutkimuksen isän Johan Gadolinin ainutlaatuinen laboratorio.

Mutta miksi kauhistuttavasta turmasta syytettiin Maria Vass -nimistä piikaa? Minkä takia kaupunkilegenda elää yhä? Ja mikä oli suurpalon todellinen syy? Vastaukset löytyvät jutusta, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

(Kuva Kansallisgalleria) Näkymän Turun keskustaan ikuisti heti palon jälkeen taiteilija Gustaf Wilhelm Finnberg, joka itse menetti katastrofissa kotinsa, ateljeensa, maalauksensa ja muunkin omaisuutensa.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.