Sisäilman laadun mittaukseen on keksitty uusi keino, joka perustuu sukkulamatojen hyödyntämiseen. Menetelmä kehitettiin Turun yliopistossa.
Turkulaistutkijat käyttivät Caenorhabditis elegans -sukkulamatojen siirtogeenisiä kantoja, jotka tuottavat vihreää fluoresoivaa proteiinia (GFP) haistaessaan tai maistaessaan haitallisia biologisia tai kemiallisia epäpuhtauksia.
Geeni toimii sitä aktiivisemmin, mitä enemmän haitta-aineita mato havaitsee. Fluoresenssin määrä on helppo mitata spektrometrilla.
Sisäilman kokonaismyrkyllisyys voidaan arvioida fluoresenssin määrän ja eläinten liikkuvuuden ja kuolleisuuden perusteella.
”Tällaisia sukkulamatoja oli aiemmin käytetty raskasmetallien ja muiden ympäristötekijöiden biologisten vaikutusten mittaukseen, joten arvelimme, että ne voisivat soveltua myös sisäilman laadun seurantaan”, kertoo hankkeen vetäjä, yliopistonlehtori Päivi Koskinen.
Arvelu piti paikkansa.
Kun tutkijat altistivat sukkulamadot homenäytteille, jotka oli kerätty kosteusvaurioituneista rakennuksista, fluoresenssin määrä nousi merkittävästi.
Menetelmä löytää myös ftalaattien haihtuvat yhdisteet
Seuraavaksi selvisi, että uudella menetelmällä voidaan tunnistaa muitakin sisäilman epäpuhtauksia, kuten siivoustuotteiden sisältämiä pinta-aktiivisia aineita ja haihtuvia yhdisteitä, joita syntyy kosteissa oloissa muovimattojen pehmennysaineiden ftalaattien hajotessa.
”Sukkulamatot eivät osaa kertoa, millaisia myrkyllisiä yhdisteitä ilmassa on, mutta ne voivat tarjota meille puolueettoman näkemyksensä sisäilman terveysriskeistä sekä siitä, onko tarpeen ryhtyä tarkempiin rakennusteknisiin tutkimuksiin”, Koskinen tiivistää.
Sukkulamato hehkuu vihreänä törmätessään haitallisiin aineisiin. Mitä enemmän myrkkyjä, sitä enemmän fluoresenssia. Vasemmalla käsittelemätön kontrollinäyte, oikealla mustahomeelle altistettu näyte. Kuva Turun yliopisto
Sisäilman mikrobit tai kemialliset epäpuhtaudet voivat olla myrkyllisiä tai ärsyttäviä ja aiheuttaa altistuneille henkilöille allergisia reaktioita, astmaa tai muita sairauksia. Vielä ei kuitenkaan ole laajalti hyväksyttyjä menetelmiä, joilla altistumiseen liittyviä riskejä voitaisiin arvioida, joten uusia mittaustapoja tarvitaan.
Turkulaistutkimuksen tulokset julkaisi Pathogens-lehti.
(Pääkuva Scanstockphoto) Sisäilman epäpuhtaudet ovat myös työterveysongelma, sillä ne voivat heikentää työkykyä ja aiheuttaa monenlaisia sairauksia.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
