Koneista ja laitteista saadaan entistä keveämpiä, kestävämpiä, turvallisempia, ekologisempia ja kilpailukykyisempiä ultralujien terästen avulla.
Tämä käy ilmi Oulun yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.
Ultralujien terästen tuloa koneteollisuuteen on hidastanut aiempaa tarkemman suunnittelun tarve konseptisuunnittelusta materiaalinvalintaan, lujuuslaskentaan ja konepajavalmistukseen saakka.
Koska ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia, kuten sitkeyttä ja lujuutta, ja aiheuttaa jäännösjännityksiä.
Näitä muutoksia ei vielä täysin tunneta.
Autonvalmistuksessa jo nykypäivää
”Ultralujat teräkset ovat jo nykypäivää autojen massateollisuudessa”, kertoo väitöskirjatutkija Lassi Keräsen työtä ohjannut professori Emil Kurvinen.
”Niillä vahvistetaan auton koria ja kevennetään painoa, jolloin energiankulutus ja päästöt vähenevät.”
Kurvisen mukaan tuore väitöskirja käsittelee aihepiiriään poikkeuksellisen laaja-alaisesti.
”Se pyrkii helpottamaan ultralujien terästen käyttöä laajemmin koneiden suunnittelussa ja raskaassa teollisuudessa, jossa niitä käytetään vielä lähinnä yksittäisissä kappaleissa.”
Merkittävä asia on hitsaajien ammattitaito.
”Jotta uusien ultralujien terästen lujuus ja ominaisuudet säilyvät, hitsaukseen tarvitaan muun muassa tarkkaa hitsausprosessin hallintaa, laadunvalvontaa ja jälkikäsittelyitä”, Lassi Keränen sanoo.
Diplomi-insinööri Lassi Keräsen väitöskirja Ultrahigh-strength steels in the design of durable machines tarkastetaan Oulun yliopistossa 31. tammikuuta 2025.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
